Sahramin solmut

perjantaina, marraskuuta 04, 2011

NIMBY

Minä en oikeastaan pidä ihmisistä.

Tiedättekö - minä en haluaisi ketään takapihalleni. Naapuriin voisin huolia kalankasvatuslaitoksen. Eikun, meillähän on naapurissa tuollainen. No, ampumaradan voisin huolia. Ai niin, meillä on sellainenkin tuossa naapurissa. Se saa olon turvalliseksi - niin kauan kuin Suomen puolustusvoimilla on aikaa ammuskella ihan harjoituksen vuoksi meidän mettän takana, niin tän maan asiat on ihan hyvin. Hyväksyisin mielenterveyspotilaankin. Ai joo, meidän ainoa naapurihan oli skitso (virallinen dg oli). Olisin halunnut, että hän olisi voinut hyvin, että hänen sairautensa ei olisi hallinnut häntä. En silti vaatinut, että olisi muuttanut jonkun toisen naapurustoon. Tuo oli hänen kotinsa. No okei, siinä vaiheessa kun jahtasi kyläläisiä kirveen kanssa ja hakkasi mieheni, niin soitin poliisille, että vievät hoitoon. Mutta en minä halunnut, että hän muuttaisi, halusin, että hän saisi hoitoa. Suurpetoja? Antaa tulla vaan, karhut, ilvekset ja sudet ovat kaikki käyneet pihassamme. Ahmaa ei ole näkynyt, mutta se voi johtua siitä, että en tunnista sen jälkiä ja voin ruskeanharmaan möngertäjän sekoittaa supikoiraan (no NIITÄ en tänne haluaisi).

Kehitysvammaisen? Ai niin, tuossahan niitä on ollut. Kylällä. Melkein naapurissa. Iiiik. Syöpäpotilaita, voi kauheaa, sellainen on ollut mulla työkaverinakin. Mokoma vielä parantui. Neurologisesti poikkeava --- ai niin, kannattaa katsoa peiliin.

Nyt täytyy miettiä tarkkaan... Voisi ottaa naapurustoon tuulivoimalan. Sikalaa en haluaisi, mutta maalla sellaisen saa tuohon rakentaa. Pitäisi sitten vaan pysytellä väleissä sikatilallisen kanssa, ettei pöllyttelisi lietelantasäiliötä rippijuhlapäivänä. (ja kävisin aina välillä tarkistamassa, että lantalan ympärillä olisi kunnollinen ehjä aita).

Kerrostaloa en huoli, en rivitaloakaan. En edes omakotitaloa. Kesämökit juuri ja juuri siedän. Niin joo, niitähän tuossa jo on.
En haluaisi naapuriin pankinjohtajaa. En poliitikkoa (kaahailevat mokomat pienellä hiekkatiellämme vaarallista vauhtia... oho hups, sellainenhan on tuossa naapurikylällä). Erityisesti en halua naapurikseni opettajaa.

En etenkään tanssinopettajaa.

Tunnisteet:

1 Comments:

At 9:14 ip., Blogger Irena said...

Meidän tulevan kodin naapurissa on sikala, ei näkö- mutta tuoksuetäisyydellä :D

 

Lähetä kommentti

<< Home