Perunat kiehumassa

Arki on taas alkanut. Meidän perheessä niin käy kai aika usein. Ensin arki katkeaa sairasteluun, juhliin, äkilliseen työkomennukseen, ja sen jälkeen aloitetaan taas uudestaan arki. Arki meidän perheessämme on sitä, mitä elämässä on 6/7 viikossa. Heräämisiä aikaisin, aamupalaa, kiukuttelua kadonneista leluista, kainaloon kaivautumista telkkaa katsoessa, ylikiehuvia perunoita hellalla, pikkuvauvan kakkavaippaa, josta tursuaa sinappia kainaloita myöden. Koiran mökötystä tuulen, vesisateen tai väärän kuunasennon takia, kissan livahtamista sängyn alle kun piti heittää se pihalle...
Minä pidän meidän arjestamme. Pyhät ja juhlat ahdistavat. Aina vain enemmän ja enemmän.

Viimeisimmän katkoksen arkeen aloitti sairastelu. Ensin mies, sitten minä. Lapset pysyivät terveinä, onneksi. Sen jälkeen menin vajaaksi viikoksi töihin. Ja sitten juhlittiin tytön syntymäpäiviä. Kermavaahtoa, kakkua, karkkikoristeita, keittiön raivaamista, mansikkahilloa, kynttilöitä...

Arki alkoi uusin kuvioin. Mies sai ylennyksen - no ainakin hienomman tittelin ja enemmän töitä. Rahaakin on lisää tiedossa, jossain vaiheessa.
Minäkin saan kuulemma uuden toimenkuvan töihin palatessani. Ylennyksen, voisi sitä niinkin kutsua. Palkankorotuksesta ei tietenkään ole ollut puhetta (eipä kukaan kysynyt minulta edes sitä, haluanko tuota pestiä, taisi unohtua?)
Mukava, kun ura etenee äitiyslomailemalla!

Mitään en ole saanut tehtyä. Sänkyyn kosteussuojan hahtuvasta, siitä virolaisesta, joka on ällörasvaista ja kauhean likaista. Pesin sen koneessa villapesulla ja nyt se on ihanan pehmeä ja juuri oikean kokoinen pinnasänkyyn, 60x80cm. Helmineuletta ja kolmella säikeellä.
Käytin tuohon yhden kokonaisen keran vaaleanharmaata hahtuvaa (sen riittävyys ratkaisi peiton koon) ja kahdesta liukuvärjätystä siniharmaasta kiekosta ne harmaat osuudet. Painoa tuli yhteensä 250g.

Tarpeeseen tuon tein, kun öisin käytän aika usein kertavaippaa vauvalla, ja se falskaa aina jostain nurkasta aamulla, ennenkuin jaksan nousta ylös vaipanvaihtoon.
Syy, miksi käytän kaupan vaippoja, on yksinkertainen: en ole saanut aikaiseksi tehdä lisää muotoonommeltuja sisävaippoja. Harsot eivät yksinään riitä, ja lisäimujen kanssa niistä tulee liian iso paketti - mikään kuorivaippa ei sitten peitä sitä ja sehän sitten falskaa heti.
Nytkin on valmiiksi leikattuna pari vaippaa, mutta eivät ne kumma kyllä itsekseen kasaudu, vaikka ovatkin ompelukoneen ja saumurin vieressä ompelukaapissa...

Kankaitakin ilmestyi taas kauppareissulla lisää, Homer-flanellia, kukkaflanellia ja sinipohjaistta collegea. Menin etsimään nepparinauhaa, mutta eihän täällä periferiassa sellaista löydy...

Vauvasta otatin passikuvat, oli kuvakaupan väkikin vähän tohkeissaan pojan kuvaamisesta. Liikkiskuvia, vaikka sen nyt osaa arvata, kun molemmista isommista kotona olevista on samanikäisenä passikuvat otettu. Esikoiselle piti jo hommata uusikin passi, kun ei nelivuotias enää muistuttanut 3kk iässä otettua kuvaansa...

Pyykkiä pyykkiä pyykkiä ja ruokaakin pitäisi kehitellä...

Pudotuspeli alkoi

Lankahamsterikuukausi loppui, mutta sen jatkeeksi alkoi pudotuspeli. Tässä syy, miksi osallistun siihenkin...
Tuossa pitäisi olla kaikki lankani, tosin osa keskeneräisistä töistä ei ole tuolla (keskeneräiset työt on kuvassa kerätty orthexin pieniin koreihin, ämpäriin sekä taikinakulhoon). Ja onhan tuolla näköjään seassa askartelukori ja Zoob-laatikko ja muutama puhdas pyyhe... Mutta eivät ne tilannetta muuta sen lohdullisemmaksi. Oma saldoni lankahamstereissa jäi reiluun 600g kulutettua lankaa - mutta en ostanut yhtään lisää! En tiedä, viitsinkö edes päivittää omaa kirjanpitoani kulutetuilla langoilla...?



Näistä...


















pitäisi tulla näitä:





















Olen siis aloittanut vaippaurakan. Totuuden nimissä on sanottava, että kaksi noista Jyskistä ostetuista fleesepeitoista mene muuhun käyttöön, toinen tytön lötkötelypeitoksi ja toinen vauvan leikkialustan pehmusteeksi. Kangaskuvasta puuttuu vielä maastokuvioinen fleesepala, josta tuo yksi kuori onkin jo ommeltu.

Vaippakuvassa on kolme sisävaippaa, joista kahden tarrat ehdin jo värjätä nätin vaaleanpunaisiksi heti ekassa pesussa (en suosittele Eurokankaan Ressu-flanellia pestäväksi vaaleiden pyykkien seassa). Vaaleanpunaisesti Koskenkorva-t-paidasta ommeltu PUL-kuori on toteutettu niin, että laminointi on tuota trikoota vasten, PULin tekstiilipinta on siis sisäpintana. Tämä kuori ei ole mikään erityinen taidonnäyte, mutta koska olin jo kesällä pilkkonut tuon t-paidan muuhun käyttöön, halusin lopullekin kankaalle käyttöä. Ja koska minussakin on (joskus elänyt) pieni kapinallinen, niin halusin saada tuon printin näkyviin, enkä piilottaa sitä sisävaipan päälliseksi.

Maastokuvioisesta ja luonnonvalkoisesta fleesestä ommeltu kuori onkin ensimmäinen kokeilu fleesestä. Olen hyvin yllättynyt siitä, miten hyvin tuo toimii: se on ollut sekä yökuorena että pitkillä kauppareissuilla kuorena, eikä ole falskannut lainkaan!

Suunnitelmissa on ommella fleesekuoria, PUL-kuoria, PUL-taskuvaippoja sekä sisävaippoja eri tavoin toteutettuina, muotoonommeltuja lisäimuja ja taittoflanelleja.
Ajattelin myös kokeilla sitä, kuinka ohut fleese toimii kuivaliinakankaana, tähän mennessähän meillä ei ole kuivaliinaa käytetty lainkaan.

Vauvaa heräilee kohta toiselle lakisääteiselle kahvitunnilleen. Mukava huomata, että virkamiehen lapsi on heti pienestä pitäen omaksunut virka-ajan: vauva nukkuu kahdeksasta neljään (tai kolmeen), herää vain kahdelle lyhyelle kahvipaussille sekä noin puolentoista tunnin lounastauolle. Iltaisin vauva sitten onkin hereillä, eikä anna äidin tehdä mitään ylimääräistä. Ihana vauva!