Sahramin solmut

tiistaina, toukokuuta 01, 2007

Kippari-Kalle sairastuvalla

Huomenna on Muropaketin naamiaisjuhlat kerholla. Mietin pääni puhki, että mitä voisi keksiä tuollaiselle puolitoistavuotiaalle, joka ei vielä naamiaisten päälle mitään ymmärrä. Teletappeja mietin, mutta siinä oli vain se mutta, että sellainen puku esimerkiksi fleesestä voisi olla aika lämmin. Kun tuo muutenkin juoksee hikipäässä koko ajan.

Mies keksi, että Kippari-Kalle! No mutta, se ON hyvä idea, poikaa kun pienempänä ja pulleampana kaikki haukkuivat Kippari-Kalleksi, kiitos hyvinmuodostuneiden käsivarsien. Videohyllystä yritin kaivella meidän omia filmejä, mutta nehän on mustavalkoisia. Voi pöh. Netti pelastaa. Kovin suurta vaivaa en ehtinyt nähdä, housut ja paita löytyivät valmiina, kauluksen leikkasin collegesta ja ompelin siihen sopivan sinisen nauhan (huolittelu? kuka sellaista viitsii...), paitaan etsin keltaiset napit ja valkoiseen baskeriin ompelin nauhan ja lipan. Täytyy vielä tatuoida ankkurit pojan käsivarsiin.

Koska Muropaketti ystävällisesti sairasti isoveljensä kanssa yhtä aikaa, vien hänet kerhoon huomenna. Tauti on tarttumisensa jo tarttunut (sitäpaitsi sieltä hoidosta se on joka tapauksessa meillekin rantautunut).

Neiti onkin ollut niin vaivaton tänään, on ollut oikein lomaa. Tättähäärää ei näy, sohvalla makaa kekäleenä hehkuva potilas, jonka vaativin pyyntö oli saada"ihan tavallista mehujäätä, jolla ei ole nimeä". Huomisen olen kotona, sitten täytyy tehdä vuoronvaihto miehen kanssa.

Pikkuserkun kanssa ei sitten treffattukaan, pikkulikkaa ei viitsi tuoda tänne taudinpesään, heillä on kuitenkin pitkä matka kotiin, ja kun lähtevät vasta muutaman päivän päästä, niin aivan varmasti tuo oksennustauti iskisi pikkulikkaan reissun päällä. Ei ole kivaa oksentaa autossa.
Harmi, olisi ollut mukava nähdä pitkästä aikaa.

Tiskikone sitten menee vaihtoon. Pumppu leikkasi kiinni viime yönä, kun ohjelmakytkin jumitti. Kiitos kuuluu muurahaisille, jotka olivat majoittuneet sinne ohjelmanvalitsimeen. Johan ne muutama vuosi sitten aikaansaivat oikarin sinne. Palanut kitiini haisee pahalle.

Tunnisteet: ,