Omaa aikaa

Kello on 23.20 ja nyt minulla olisi ns. omaa aikaa. Ensimmäisen kerran tänä viikonloppuna. Niin no, onhan pikkuvauva sylissä mietiskelemässä, täyttääkö vaippa neljännen kerran kahden tunnin sisään (kolmet vaatteet (+kaksi äidin paitaa)ja kaksi hoitoalustaa jo pesukorissa...) vai täyttääkö mahaa maidolla. Mutta kuitenkin, vain yksi passattavana, ja pikkuvauva on kaikista vaatimattomin, hän ei melskaa ja melua, vaan tyytyy maitoon ja äidin syliin.

Olen viikon yrittänyt kutoa Ullan ohjeella Amimono-huivia. Lankana on Novitan jo lakkauttama Charlie Angorette, mohair-akryylisekoite. Värinä siniharmaa, juuri minun väriäni.

Olen yrittänyt kutoa sitä. Neljä kertaa jouduin luomaan silmukatkin, teen nyt alkuperäiseen ohjeesen verrattuna kaksi mallikertaa kapeampaa huivia, ja tämäkin taitaa olla liian leveä. Lanka on paksumpaa ja käytän paksuja puikkoja. Viikonlopun aikana en ole edennyt lainkaan, viimeksi purin vielä neljä kerrosta, kun totesin, että olin unohtanut langankierrot kerroksen alussa ja lopussa... Jos olisin virheettä onnistunut kutomaan, mittaa huivilla olisi jo metrin verran, nyt noin 15cm. En siis saa tätä huivia ristiäisiin mennessä valmiiksi.

Hamsterikisassa taidan sijoittua hännille kulutetun langan määrässä. Olen kuitenkin tyytyväinen, koska en ole ostanut laisinkaan lankaa, ja olen keksinyt käyttöä jo olemassaoleville langoille. Toteutus taitaa jäädä keväämmäksi, koska tämä perhe on nyt päättänyt sairastaa.

Laskin juuri, että isommat lapset ovat olleet yhden kokonaisen hoitoviikon hoidossa tämän vuoden puolella, muutoin jompi kumpi tai molemmat ovat olleet kipeinä. (esikoisella on perheneuvolan ja toimintaterapeutin suositus olla keskeytymättömästi hoidossa koko äitiyslomani ajan, ja rinsessa haluaa itse hoitoon). Mies oli alkuviikon sairas, itse olen ollut puolikuntoinen kesästä saakka (ja totaalinen romahdus tapahtui tammikuussa)...


Tämä paita olisi omiaan hamsterikisassa jämälankatyöksi. Harmi vain, että olen tehnyt sen tasan kaksikymmentä vuotta sitten yläasteella. Villapaita on todella reilun kokoinen, mutta sellaiseksi se oli tarkoitettukin, sitä nimittäin pidetään kovilla pakkasilla toppatakin päällä. Mies on käyttänyt paitaa ahkerasti autoremonteissa, tosin viime vuosina mies ei itse ole juuri remontteja tehnyt, vaan teettänyt ne muualla.





















Ajattelin huomenna hieman raivata lastenhuonetta yhdessä lasten kanssa. Lasten huone on alunperin ollut kodinhoitohuone, ja lasten synnyttyä sinne on tungettu sekaan lisää leluja, minun käsitöitäni, lankani ja kankaani, ompelukoneeni ja saumurini... Tietokone jouduttiin siirtämään olohuoneeseen ja muutama vuosi sitten. Muuten sillekin olisi käynyt näin...