Voiton puolella?

Tänään voisi jo olla melkein varma siitä, että nämä kolme kotona olevaa lapsukaista ovat paranemassa tai jo parantuneet mahataudista. Muropaketti ei ole oksentanut tiistai-aamupäivän jälkeen lainkaan, eikä neitikään enää tiistaipäivän jälkeen. Muropaketin kakat pysyvät jo vaipoissa eivätkä valu pitkin jalkaa...

Esikoinen valittaa mahakipuja, se on kuitenkin hänelle ihan normaalia mahataudin jälkeen. Herkemmänpuoleinen poika.

Muropaketti on laihtunut. Voi nyyh, äitin pikku ihrapallero on hoikistunut silmissä. Toivottavasti tämä on ohimenevää, ja parantunut ruokahalu tuo kilot ja pallerouden takaisin. Vaipatkin ovat liian isoja, tarrat menevä tedessä väkisinkin päällekäin, kun ennen niiden väliin jäi jo reilu rakonen.

Neiti on vielä epänormaalin rauhallinen. Kuumetta ei enää ollut, että ehkäpä se tästä.

Olin tänään koko työpäivän ylisosiaalinen, keskustelin 5,5 tuntia PUTKEEN vähintään kahden ihmisen kanssa koko ajan. Lopputuloksen äkillisesti puhjennut flunssa. Sainpahan sitten vahvistuksen sinne, että mun tukkoisuuteni on stressiperäistä, ei allergiasta johtuvaa.

Yhtenä päivänä ehdin pikaisesti juosta Villa Mokkaan, joka aukaistiin maanantaina Hämeenlinnaan. Kävin vain kysymässä, että kelpaako pankkikortti. Tarvitsen palkinnoksi tästä mahatautiputkesta selviämisen jälkeen jotain oikein ihanaa ja kivaa, ja turhaa.

Kotona olenkin sitten pyykännyt ja pessyt lattioita. Lempihommia molemmat. Siinä välissä kudoin kiireesti pienemmälle kummipojalle ja hänen pikkuiselle siskolleen villasukat lisäviemisiksi - kunhan nyt joskus sinne etelään asti pääsemme. Kun jostain syystä reissu on siirtynyt vaan...


Lankoina Novitan 7veljestä ja Kolibri, ajattelin, että josko mökkisukkina menisivät. En tiedä, käyttävätkö kaupunkilaislapset enää nykyään villasukkia?

Nyt työn alla on omalle pikkusiskolle pipo. Kudoin hänelle jo jokin aikaa sitten (kaksi vuotta?) Novitan Rustikasta pipon, joka jäi liian lyhyeksi. Lupasin lisätä pituutta, koska lankaa oli vielä jäljellä. Onhan sitä, jossain. Ei vaan löydy mistään. Olen jo kerran kaivanut sen kerän esiin ja laittanut sen talteen sitä varten, että saan inspiksen purkaa pipon päättelyt ja kavennukset. no, tallessa on, niin hyvässä paikassa, etten kahden illan etsimisellä löytänyt (ja olen jo koko lankavaraston käynyt läpi - sinistä rustikaa löytyi, muttei sitäkään koko kerää, kuten piti olla). Kaivoin sitten esiin tummanharmaata Jussia ( taattua Novitaa sekin), jotan oli jo yhdistänyt aiemmin samaan pikkusiskon pio-tumput-kaulaliina-settiin. Paksummilla puikoilla ja kaksinkertaisella langalla pipoon saa ehkä juuri ja juuri ne tarvittavat kaksi lisäsenttiä... Miksi en silloin alunperin kutonut tarpeeksi isoa (no kun meillä ei kellään ole niin isoa tukkaa, niin ei ole vertailupäätä käytettävissä).

Nyt testauksessa on Novitan Fiesta/Karuselli. Esikoinen istuu lankakerät kaulalla sohvalla - testataan siis sitä, että kutittaako tuo 100% akryyli pojan herkkää hipiää. Herkästi paleleva poika tarvitsisi kaulurin talveksi, mutta en ole vieläkään onnistunut löytämään lankaa, joka ei kutittaisi kaulalla. Pipolankoja on jo löytynyt. Kirjava Aino kelpaa pipoon - jos pipoa ei tarvitse pitää kuin korkeintaan tunti.