Lunta - ja vettä

Vihdoinkin tuli lunta hetkeä pidemmäksi ajaksi. Tottakai tänäänkin vettä satoi kaatamalla ison osan päivästä, mutta niin vaan oli maanpinta sitkeästi sohjossa, että lapset eivät kuraantuneet. Litimärkiä haalareita tosin sain ripustella kuivumaan. Mutta se on pientä kurasouvin rinnalla.
Ostin tänään myös lankaa. YHDEN kerän. Kääk! No, ei sitä ollut enempää. Muropaketti on pitkään ja hartaasti (1,5 vuotta...) kerjännyt omaa sackboyta, vihreänä. Meillä ei vihreitä lankoja hirveästi ole, joten kun löysin kivan vaalean vihreän kerän, niin nappasin sen mukaani. Novitalla on tänä talvena näköjään tunkkaisen sammalenvihreä valikoimassaan, sitä väriä löytyi kai huopasesta, seiskaveikasta ja nallestakin. Muropaketti tykkää siitäkin vihreästä, haluaa siitä uuden huoneensa seinät. Jei. Minä en. En maalaa.

Uskomatonta mutta totta on taas puolestaan se, että taidan selvitä tämänkin vuoden töistäni. Kirjallisia raapustuksia pitää vielä tehdä, mutta olen aika hyvin kuronut kiinni syksyllä olleen kahden kuukauden tietokonebreikin aiheuttaman kaaoksen. Siis kiva pikku tietojärkkämuutos lamautti koneeni ja koneeni yhteyden töissä lähes totaalisesti. Sähköpostit toimivat, suurimman osan aikaa...