Sahramin solmut

sunnuntai, helmikuuta 12, 2006

Omaa aikaa

Kello on 23.20 ja nyt minulla olisi ns. omaa aikaa. Ensimmäisen kerran tänä viikonloppuna. Niin no, onhan pikkuvauva sylissä mietiskelemässä, täyttääkö vaippa neljännen kerran kahden tunnin sisään (kolmet vaatteet (+kaksi äidin paitaa)ja kaksi hoitoalustaa jo pesukorissa...) vai täyttääkö mahaa maidolla. Mutta kuitenkin, vain yksi passattavana, ja pikkuvauva on kaikista vaatimattomin, hän ei melskaa ja melua, vaan tyytyy maitoon ja äidin syliin.

Olen viikon yrittänyt kutoa Ullan ohjeella Amimono-huivia. Lankana on Novitan jo lakkauttama Charlie Angorette, mohair-akryylisekoite. Värinä siniharmaa, juuri minun väriäni.

Olen yrittänyt kutoa sitä. Neljä kertaa jouduin luomaan silmukatkin, teen nyt alkuperäiseen ohjeesen verrattuna kaksi mallikertaa kapeampaa huivia, ja tämäkin taitaa olla liian leveä. Lanka on paksumpaa ja käytän paksuja puikkoja. Viikonlopun aikana en ole edennyt lainkaan, viimeksi purin vielä neljä kerrosta, kun totesin, että olin unohtanut langankierrot kerroksen alussa ja lopussa... Jos olisin virheettä onnistunut kutomaan, mittaa huivilla olisi jo metrin verran, nyt noin 15cm. En siis saa tätä huivia ristiäisiin mennessä valmiiksi.

Hamsterikisassa taidan sijoittua hännille kulutetun langan määrässä. Olen kuitenkin tyytyväinen, koska en ole ostanut laisinkaan lankaa, ja olen keksinyt käyttöä jo olemassaoleville langoille. Toteutus taitaa jäädä keväämmäksi, koska tämä perhe on nyt päättänyt sairastaa.

Laskin juuri, että isommat lapset ovat olleet yhden kokonaisen hoitoviikon hoidossa tämän vuoden puolella, muutoin jompi kumpi tai molemmat ovat olleet kipeinä. (esikoisella on perheneuvolan ja toimintaterapeutin suositus olla keskeytymättömästi hoidossa koko äitiyslomani ajan, ja rinsessa haluaa itse hoitoon). Mies oli alkuviikon sairas, itse olen ollut puolikuntoinen kesästä saakka (ja totaalinen romahdus tapahtui tammikuussa)...


Tämä paita olisi omiaan hamsterikisassa jämälankatyöksi. Harmi vain, että olen tehnyt sen tasan kaksikymmentä vuotta sitten yläasteella. Villapaita on todella reilun kokoinen, mutta sellaiseksi se oli tarkoitettukin, sitä nimittäin pidetään kovilla pakkasilla toppatakin päällä. Mies on käyttänyt paitaa ahkerasti autoremonteissa, tosin viime vuosina mies ei itse ole juuri remontteja tehnyt, vaan teettänyt ne muualla.





















Ajattelin huomenna hieman raivata lastenhuonetta yhdessä lasten kanssa. Lasten huone on alunperin ollut kodinhoitohuone, ja lasten synnyttyä sinne on tungettu sekaan lisää leluja, minun käsitöitäni, lankani ja kankaani, ompelukoneeni ja saumurini... Tietokone jouduttiin siirtämään olohuoneeseen ja muutama vuosi sitten. Muuten sillekin olisi käynyt näin...

tiistaina, helmikuuta 07, 2006

Minun Eurooppani



create your personalized map of europe
or check out our Barcelona travel guide


Tuostapa näkee hyvin, että välttelen lentämistä. Vaikka isäni onkin lentäjä... En ole koskaan käynyt edes Kanarian saarilla! Mutta Haltille kuitenkin lennettiin, kun arvelin, että rv14 kieppeillä voisi olla kokemattomalle vaeltajalle liian rankkaa kulkea koko matka edestakaisin Kilpisjärveltä Haltille ja takaisin. Koskaan en ole lentokoneessa pelännyt niin paljon kuin silloin...

perjantaina, helmikuuta 03, 2006

Novitan lankapolitiikka

Blogikierroksella törmäsin Ziinan ihmettelyyn siitä, että mustaa Ainoa ei löydy enää kaupoista, nyt on myynnissä jo uuden sesongin värit.

Minä en ymmärrä lankojen tiukkaa jakoa kesä-ja talvilankoihin. Suomessa nyt kuitenkin kesällä on usein kylmää ja märkää, ja monet esimerkiksi edelleen sitkeästi käyttävät (työ)saappaissaan villasukkia. Puuvillasukat hiostavat nokialaisissa, ja jos tekee pitkän päivän hommia kumpparit jalassa, niin illalla on jalat turvoksissa ja hiertymillä ja rakoilla, jos ei ole ollut villaisia sukkia vähän imemässä kosteutta pois...
Ja jos kesällä haluaa ostaa sukkalankaa, niin 7veljeksen värikartalla ei nykyään miehille sukkia väännetä... Ei ainakaan niillä väreillä, mitä löytyy heinäkuun alussa kaupoista, kun se kesäloma alkoi ja mökillä on tiedossa rannan raivausta...

Ja kesäiltaisin aika moni kaivaa kaapista villapaidan/takin päälleen, kun +11 asteessa ei oikein kesähihoilla tarkenekaan. Ja hyttysetkin syö.

Ja Huopanen esmes: Novita saisi hyvän tilin siitä, jos se alkaisi aktiivisesti kaupata sitä kestovaippakansalle... Mutta tuota lankaahan ei löydy enää nyt kaupoista, kun sesonki on jo ohi... Siis joulu vai? Mutta lapsia syntyy ympäri vuoden, ja monet äidit innostuvat kutomaan villavaippahousuja vasta raskauden viime metreillä...

Ja sitä minä tosiaan ihmettelen, että miksi nuo Novitan värikartat ei sisällä aina perusvärejä: musta, valkoinen, luonnonvalkoinen, punainen, sininen, tumma ja vaalea harmaa, vihreä, puhtaat vaaleanpunainen ja -sininen, keltainen, ruskea, beige. Ihan VARMASTI kelpaisivat kuluttajille...

Minulla on monta yksittäistä kerää/vajaata kerää Novitan vanhoja lankoja. Bambinossa oli yhteen aikaan kivoja liukuvärjättyjä lankoja (ällöhempeitä, mutta moni tuore äiti rrrrakastaa ällöhempeilyä) ja sitä pilkullista lankaa. No, se oli siihen aikaan, kun Bambino oli merinovillaa... Ai mutta, eipä taida Novitalla enää edes olla tuota lankaa?

No, Diilissähän se jo kuultiin ja nähtiin: tuotetaan mahdollisimman halvalla lankaa, joka myydään mahdollisimman kalliilla. Kyllä tyhmä kuluttaja ostaa...

Mutta hei, enhän minä edes ostaisi nyt lankaa, vaikka sitä olisi saatavilla!

Tänään on tylsä päivä. Eilinen meni pikkuvauvaa hyssytellessä, raukalla on mahanpuruja (maitoa uppoaa poikaan litratolkulla - mutta ei tule ulos). Eipä ole tänäänkään vielä kakannut (aloitti tauon maanantaina), mutta ei ole itkeskellyt niin paljoa.

Ulos ei ole vauvan kanssa menemistä, kun hän hamuaa maitoa vartin välein. Sen verran on pakkasta, että ei ruokinta onnistu ulkona. Ja vielä eilen oli pikkuinen kuumeessakin, en oikein uskalla vielä poikaa ulos viedä. Lumityöt pitäisi kuitenkin tehdä. Peräti viisi minuuttia ehdin heilutella lapiota, ennenkuin vauva heräsi.
Kutoa ei voi, kun poika kiemurtelee ja heiluu sylissä jatkuvasti. Sitäpaitsi käteni ovat puuduksissa jatkuvasta taputtelusta ja heijaamisesta ja hylpyttämisestä. Voi minua raukkaa, kun joudun pari päivää hyssyttelemään itkevää vauvaa - toiset sentään tekevät sitä 24h/vrk koko vuoden. Ja muutamaan kertaan peräkkäin...

Aamulla vein isot lapset hoitoon, maidot maitokeittiölle ja lintusille kynttilän. Siinä välissä "poikkesin" Prismaan ruokaostoksille. Reissussa meni aikaa kolme tuntia, vaikkei meiltä ole tuonne kauppapellolle kuin 20km. Sen jälkeen meni kaksi tuntia, että sain kauppakassit tyhjiksi kaappeihin. No, pakasteet odottavat edelleen käsittelyä tuolla ulkona, eipä ole pelkoa niiden sulamisesta.

Taidan nyt kuitenkin mennä pihalle hommiin, vien koiran ulos samalla.

keskiviikkona, helmikuuta 01, 2006

Kierren ja kaarrellen

Tuo voisi kuvata esimerkiksi koiramme tapaa kulkea "nätisti hihnassa" lenkillä. Tänään pitkästä aikaa uskaltauduin ulos ja lenkittämään koiraa. Pikkuvauva ihmetteli aikansa liinassa, mutta kun en availlut maitobaaria, poika nukahti. Koira taas kiersi jok'ikisen pajunvitsan ja kuusennäreen, jonka polun varresta löysi - ja niitähän piisaa. Polku on nimittäin vanha umpeen kasvanut tie.

Ja koska ulos ollaan päästty, niin se tarkoittaa sitä, että pikkuvauva on jo melkein terve! Eilen lääkäri kuunteli uudestaan keuhkot ja tarkisti korvat ja nielun. Mitään ylimääräistä ei ollut. Poika painaa nyt 5110g ja on 55,3cm pitkä. Leuan alle on ilmestynyt toinen leuka ja posket melkein näkyy takaapäin. Eiväthän nuo nyt mitään hurjia lukuja ole, mutta juuri sopivia pikkuvauvalle.

Olen tänään myös lämmittänyt saunaa ja siivonnut.

Kaikki tämä kiertely ja kaartelu johtaa lankahamstereihin. Eilen illalla tein vihdoin päätöksen liittyä kisaa. No, mielessäni ei ole kilpailu, enkä haaveile kisan kärkisijoista. Oma itsekäs pyrkimykseni on jalosti pyrkiä olemaan ostamatta lankaa. Miksiköhän...?

Inventoidut langat 31.1.2006
puuvilla- ja puuvillasekoitelangat 17,305 kg
villa- ja villasekoitelangat 11,275 kg
tekokuitulangat 8,135 kg

Yhteensä 36,705 kg läpikäytyjä lankoja. Noiden lisäksi on olemassa iso joukko lankoja, jotka kuuluvat keskeneräisiin töihin (esim. 4 kerää NalleColoria, joista teen esikoiselle villasukkia - en todellakaan aio käyttää yhteen villasukkapariin 600 g lankaa..) ja sekalaisia lankoja, joita en vain yksinkertaisesti ole viitsinyt käydä läpi. Jos arvioin noiden yhteismääräksi 8 kg, en varmasti ole kovin väärässä...

Yllättävän paljon minulta löytyikin luonnonkuituisia lankoja, olen kuvitellut, että sulovileeninä tulee ostettua enimmäkseen muovia.

Tämä kirjoitus sisältää ensimmäisen linkkaukseni!