Kevät juhlittu

Oli isompien lasten kevätjuhla. Sää sopivan tihkusateinen, aurinko pilkahti pilvien lomasta kun pääsimme kotiin.

Esitys oli liikuttava ja hauska, jokaiselle esiintyjälle oli oma kohokohta, toisille se oli autettuna tehty kuperkeikka, toisille vauhdikas kärrynpyörä tai käärmeihminen-esitys. Minusta oli mukava nähdä, että nekin, joka eivät ole motorisesti niin lahjakkaita, saivat kuitenkin loistaa tähtinä ja heidän temppunsakin oli heidän taidoilleen ylärajoilla, ei mitään helppoa ja takuuvarmaa.

Esikoinen ei tietenkään ollut mukana esityksessä, eikä mieskään. Mies on JOKA juhlan aikaan iltavuorossa. Joulujuhlissa oli mukana, koska oli sairaslomalla. En ymmärrä, miten voi olla niin, että joka ikinen äitienpäiväjuhla, joulujuhla, kurpitsajuhla sattuu näin.
Mieskin jo harmitteli sitä (aiemmin on ollut sitä mieltä, ettei ne juhlat nyt niin kummoisia ole), hän kun oli joulujuhlassa mukana ja yllättyi kuinka hauskaa siellä oli. Ehkä vähän väärissä kohtaa nauroi, mutta...

Yritin ottaa kuvia ahkerasti, mutta sateinen sää ja kameran viimeisiään vetelevät patterit estivät suuremmat taideviritelmät. Minä olen kyllä ehdottoman surkea kuvaaja. Jos kuvassa ei näy sormenpäitäni, niin siinä on edessäistujan selkä, kuva on tarkentunut hämähäkinseittiin 20cm päässä eikä kuvattavaan ihmiseen, kuvatut ovat juuri kääntäneet päänsä pois, kissa karannut kuvasta ja koira näyttää päättömältä.

Ensi viikolla hoito siirtyykin sitten tuonne kuntakeskukseen kesäajaksi. Mietin, että pitäisikö aloittaa kesäloma jo nyt, eikä vasta kolmen viikon päästä. Esikoinen kuitenkin kyllästyy ja tyttö kiusaa isoveljeään sen minkä minun kiusaamiselta ehtii... Lupasin esikoiselle, että katsotaan ensi viikko, ja mietitään, että jatketaanko siellä väliaikaisessa paikassa juhannukseen.

Nyt alkoi kesä.