Sahramin solmut

tiistaina, toukokuuta 23, 2006

Vihdoin sataa!

Ihana sade! Onhan tätä odotettukin, en ymmärrä, miksi täällä ei koskaan sada...

Eilen aamusta heti mukulat halusivat pihalle sateeseen. Onneksi sadetakin löytyivät, sateenvarjot on takavarikoitu johonkin tarkemmin määrittelemättömään paikkaan. Vauvakin nukahti ihan itsekseen ropinaa kuunnellessa. Ei sen puoleen, eipä tuota nuorimmaista muutoinkaan tarvitse nukutella, joskus en saa edes kenkiä (rantasandaalit) jalkaan, kun herra jo vetelee sikeitä.

Itse olen tyytyväisenä hissutellut sisällä. Eilen ompelin yhden sisätäyttiksen valmiiksi (eihän se marinoitunut kaapissa kuin vasta kolme viikkoa...) ja leikkasin kylpypyyhkeen lisäimuiksi.
Ehdin jossain välissä saumuroida ne froteenpalasetkin käyttöä varten. Osasta tein flanellin kanssa taittovaippoja (pre-fold?).

Takaisin sateeseen... teinkin maanantaina illalla kaikki mahdolliset, että yöllä alkaisi satamaan. Vein pyykit pihalle kuivumaan, jätin esikoisen lempiverkkatakin terassille (muuta takkia herra ei suostu päälleen laittamaankaan), vaunutkin valokatokseen reiän kohdalle (mies putosi siitä talvella läpi, kun oli lykkimässä liikoja lumia pois, kate on noin 20v vanhaa). Lupasin jopa lapsille, että laitetaan uudet lämpimät vedet uima-altaaseen, ja putsattiin siis allas vanhoista vesistä ja puhallettiin alimmainen rengas täyteen valmiiksi... Kastelin kasvimaan ja kukkapenkit oikein kunnolla.




















Tuossa onkin maanantain työn tulos, kolme riviä kylvettynä. Kukkia, porkkanaa, salaattia, retiisejä, lamopinaattia...



Sadetta on todellakin kaivattu. Kukkapenkeissä ei näytä hyvältä:



















Tämä yön kuningatar on ollut samassa tilassa jo kolmatta viikkoa. Harmi, ettei kuvasta näe kunnolla sitä siitepölykerrosta, joka peittää tuotakin kasvia.


Löysin tosiaan pari elävää silmua Huvituksesta.



















Loppuosa puusta onkin täysin kuivunut. Se ei ole kestänyt yhdistelmää savimaa, ankarat keväät ja kovat tulvat.
Toinen puu on istutettu oikeaoppisesti kummulle, ja se voi oikein hyvin (tosin ei tee tänä vuonna kuin pari kukkaa).

Marille Saksaan: Tonttimme sijaitsee alueella, jolla vallitsee poikkeuksellisen epäsuotuisat kasvuolosuhteet. Se onnettoman lopun saanut kirsikka oli Varjomorelli, ja se nimenomaan paleltui harson alla kuoliaaksi. Ei vaan kestänyt kymmenen asteen pakkasta kesäkuun alussa... Kukkiahan se ei koskaan edes yrittänyt tehdä sen viiden vuoden aikana, minkä se tuossa keittiön ikkunan alla sinnitteli.

Suvussa on puutarhuri, ja hän on lakonisesti todennut pihastamme, että "ei siellä kannata mitään yrittää". Jopa nämä isot paikalliset kauppapuutarhat tietävät tämän alueen, eivätkä myy kasvuunlähtötakuulla meille hedelmäpuita!

Minusta on harmillista, että ympäröivä maakunta tunnetaan nimenomaan poikkeuksellisen suotuisana kasvualueena verrattuna sijaintiinsa, mutta sitten taas meidän kylämme on poikkeuksellisen epäsuotuisaa - ja vain tämä yksi ainoa läntti koko kasvuvyöhykekartassa! Pala Siperiaa tosiaan.