Sahramin solmut

maanantaina, huhtikuuta 24, 2006

Naamiaiset

Perjantaina on isoilla mukuloilla naamiaiset hoitopaikassa, kuten varmaan monessa muussakin päiväkodissa ja ryhmiksessä.

Tytöllä on tarkka kuva päässään haluamastaan puvusta. Pallohihat ja lyhyt helma, kunnon prinsessapuku, vaaleanpunainen tietysti. Ihan hyvä lähtökohta, mutta kun se kuva on NIIN tarkka, ettei taida tämä äiti saada kelpaavaa pukua aikaiseksi, joku yksityiskohta menee kuitenkin pieleen. Hankittu on jo pinkkiä taftia ja pitsiä, kaapista löytyy vaaleanpunaista pitsiä ja trikoota, valkoista satiinia jne.

Esikoinen ei halua mitään pukua, jossa joutuisi käyttämään naamaria, kasvomaalausta, hattua, kypärää tms. päähinettä. Inkkarin sulkakin on liikaa. Ideat ovat aika vähissä, ehdotin jo insinööriäkin... No, poika jäisi mielummin kotiin kuin menisi kärsimään myötähäpeää muiden lasten puolesta. Eihän tuo pysty katsomaan edes kotimaisia lastenelokuvia kärsimättä.

Prinsessapuvun lisäksi pitäisi saada kursittua kasaan esikoiselle ulkoiluhousut, ostin kosteudenpitävää ulkoilukangastakin jo ja mallipiirros on hyväksytetty pojalla, kun saisi raivattua keittiön pöydän ja piirrettyä kaavat, että pääsisi kuosittelemaan. Noilla olisi tarvetta jo ylihuomenna, kun kurahousut eivät enää kelpaa (ja ne sentään ovat vyötärömalliset ja muilla on haalarimallia, ei niin ei) mutta verkkareilla voipi kastua vielä läpimäräksi.

Kaupoista ei esikoiselle oikein housuja löydy, etenkään paksumpia (ulkoiluhousuja, toppahousuja, farkkuja), kun on niin kaitainen. Ei valmishousuista kertakaikkiaan saa kursittua vyötäröä niin paljoa kasaan, että pysyisivät jalassa. Yhdet farkut löysin syksyllä, niitäkin oli tasan YHDET ko. liikkeessä oikeaa kokoa, nuo pysyvät päällä vyön avulla. Ovat kuitenkin niin hoikalle tarkoitettu, että eivät kurttaannu kamalasti, kuten yleensä. Tuo vyökin oli ainoa kappale, siinä on reikiä koko vyön mitalta, joten ei tarvinnut etsiä rei'itintä lisäreikien tekemiseksi.

Kovin on äkkinäisesti edennyt kevät. Kaksi viikkoa sitten lapset tarvitsivat päälleen toppahaalarit ja talvikengät, nyt mukuloilla on verkkatakit ja lenkkarit! Mihin saapaskausi jäi? Ai niin, se oli varmaan sen kahden viikon aikana, kun meillä oksennettiin, kuumeiltiin ja yskittiin.

Yhdistyksen hommat ovat vaiheessa, vuosijulkaisun mainoksista puuttuu vielä jotain ja se pitäisi viedä monistettavaksi jo huomenna... No, onneksi tämä viikko on vasta alussa, monistamiseen ei mene kuin päivä tai kaksi. Voin lykätä tuota viemistä päivällä eikä siitä aiheudu vielä ongelmia (minulle).

Reissu etelänaapuriin ei ole edennyt, pitäisi kysellä paikalliselta oppaalta, koska hänellä olisi aikaa viihdyttää meitä koko lauantai tai sunnuntai. Voi olla, että on taloprojektinsa kanssa niin tiukasti naimisissa seuraavat... kaksi vuotta... ettei ehdi.