Sahramin solmut

lauantaina, kesäkuuta 17, 2006

Käymään vaan tänne tultiin eikä olemaan

Minullakin on käsissäni luksusta... Enkä ole maksanut näistä senttiäkään!


Tosin nämä ylellisyydet eivät jää minulle.
Lanka on kotimaista alpakkaa suoraan paikalliselta tuottajalta. Kirjaimellisesti, alpakoiden omistaja antoi ne minun käteeni. Mukaansa ne saivat äiti- ja vauva-alpakan. Jostain syystä tuo pikkuinen näyttää minusta siltä, että se heiluttaa häntäänsä.

Langat ja maskotit menevät yhdistyksemme arpajaisiin palkinnoiksi. Olisin mielelläni pitänyt ne itsekin, mutta menevät siis parempaan tarkoitukseen.

Päivä on ollut helteinen, uimassa on polskinut yksi jos toinenkin. Lapsille laitettiin lämmintä vettä kumiveneeseen, ja vauva polski siellä oikein innoissaan. Räiskytti vettä käsillään ja potki jaloillaan. Välillä poika roikkui veneen reunalla ja yritti kurkottaa veneestä pois.

Mies uskalsi lähteä koiran kanssa lenkille kasteltuaan koiran ensin perusteellisesti. Emme ole ehtineet vielä tänä kesänä ajella koiran turkkia (vaatii lehmätrimmerin), ja lievästi ylipainoinen pian 12-vuotias koira on kovilla näin lämpimällä säällä. Onneksi tuossa reitin varrella on lampia ja ojia, joissa koira voi käydä pulikoimassa.

Sauna on lämpiämässä, ruoka tulossa, vauva nukkumassa ja esikoinen katsoo videoita. Mies ja tyttö ovat siellä lenkillä. Onpas rauhallista... Ei tässä edes osaa tehdä mitään, kun on tottunut viime ajat siihen, että joku kiukkuaa koko ajan ja vaatii huomiota tai apua.

Pitäisi käydä läpi nuo lasten rulettivoitoiksi tarkoitetut lelut ja muut tavarat. Ajattelin järjestää ne ainakin luokkiin tyttö, poika, alle 1v, 1-10v ja yli 10v. Toivottavasti niitä on nyt tarpeeksi, joka vuosi ne ovat loppuneet kesken. No, onhan tässä vielä vajaa viikko aikaa, ehdin käydä etsimässä lisää, jos tuntuu, etteivät nuo riitä.