Eskarilainen savusumussa

Milleniumauvamme aloitti tänään eskarin. Paikka oli vanha tuttu hoitopaikka, ja kaveritkin olivat pysyneet pääosin tallella kesän.
Eskariope vaihtui, viime vuoden opettajana toiminut palasi omaan työhönsä ja päinvastoin, olivat siis viime talvikauden "vaihtareita" toistensa kanssa. Onneksi esikoinen on muutaman kerran tavannut tämän varsinaisen opettajan, ja tieto vaihtumisesta oli jo keväällä, ettei tullut yllätyksenä.

Esikoisella oli ollut hauska päivä, mitä nyt pieni kohtaus oli ollut ruokalassa (eskarilaiset syövät oikein koulun ruokalassa) kun esikoinen ei tietenkään suostu syömään kaikkea ja kaikkea olisi pitänyt maistaa... Tästä jotenkin tulee mieleen eräs, joka oksensi kesäkeiton lautaselleen ja opetteli kaikki mahdolliset huijauskonstit, jotta näyttäisi siltä, että on syönyt lautasen tyhjäksi...
Vastaava kohtaus välipalalla oli vältetty sillä, että oli jo heti kättelyssä sovittu, että lautaselle laitetaan sapuskaa, mutta sitä kaikkea ei tarvitse syödä, kun ei kerta itse saa lautasta täyttää.

(ja tämä syömishomma on ollut paljon vaikeampaa viime talvena, nythän nuo ovat vain pieniä yleishuomioita päivästä, poikahan ei karannut, ei oksentanut, ei mennyt pöydän alle piiloon, ei yrittänyt purra eskarioettajaa eikä keittäjääkään...)

Eilen illalla pakattiin pikaisesti eskarilaiselle reppu, vaihtovaatteet (ei tarvinnut sadetta varten edelleenkään varautua) ja penaali. Spiderman-penaali, jossa hienoja Hämähäkkimies-lyijykyniä ja hämähäkkimiesviivoitin. Kynät saivatkin heti aamulla ansaitsemansa huomion ja ihailun pikkuserkun toimesta.

Onneki on vielä harjoittelua tämä vuosi, odotan jo sydän syrjällään ensi vuotta...

Venäjän metsäpalojen savut ovat ehtineet jo meille asti. Koira heräsi katkuun yöllä ja herätti meidätkin. Pari tuntuia se jaksoi vahdata, ihan kiva valvoa kolmesta viiteen koiran kanssa... No, onhan se hienoa, että koira osaa ilmaista olevansa huolestunut jostain, tuohan se tiettyä turvallisuuden tunnetta. Vahtikoira osaa asiansa.
Mies varmuuden vuoksi yöllä kierteli tontinlaitoja katsellen taivaanrantaa, josko jostain olisi loimottanut tulenkajoa. Mutta kyllä tämä smog ihan Karjalasta kajahti.

Savu leijui aamulla sakeana peltojen yllä, ja hiekkatien varrella siihen sekoittui sakeana pöly autojen jäljiltä. Ei todellakaan käy käteeksi tienvarren asukkaita. Meille metsän suojiin tiepöly ei löydä.
Puintikausi on käsillä, ja se pöly kyllä leijuu meille asti, kun tuo pelto on tuossa tontin laidalla. Ei kyllä taida tänä vuonna paljoa puitavaa olla. Ja jos jyviä löytyy, niin eipä tarvitse kalliilla öljyllä kuivattaa...

Tytön ilmoitin tänään tanssikouluun. Meillä ei ole juurikaan ollut aikataulutettuja harrastuksia vauvauintia lukuunottamatta, joten on mielenkiintoista nähdä, miten perhe tähän uuteen järjestykseen sopeutuu. Saa nähdä, suostuuko mies viemään tyttöä tanssitunneille, kun äiti huristelee ympäri maakuntia.

Tytölle olen kutonut vaaleanpunaista paitaa, saa nähdä, valmistuuko se ennenkuin tanssikoulu alkaa.