Hiljaista hellettä

Perhe nukkuu. Minulla on vielä hetki aikaa nauttia näistä hiljaisista sunnuntai-illoista ja -öistä. Kohta jo työ kutsuu ja joudun luopumaan tästä hiljaisuuden ylellisyydestäni. En jaksa herätä aamuisin, jos valvon pitkin yötä.

Sprite-värjäyksestä innostuneena värjäsin loput vajaasta Huopaskerästä sinisellä elintarvikevärillä (samoilla varmaan, joita Helminallekin on testannut). Koska Huopasen valkoinen on luonnonvalkoista, niin sinisestä tuli turkoosia (ei vihreää onneksi). Minulla ei taida ollakaan puhtaanvalkoista villalankaa, että voisin testata teoriaani.

Huomasin nimittäin, että vauvan villahousut alkavat olla pieniä (paitsi yhdet, jotka ovat valtavan isot). On pakko tehdä uusia villiksiä öitä varten, päivisin enimmäkseen käytän fleesekuoria ja PULkuoria. Tai, näillä keleillä enimmäkseen käytän vain vauvan alla peittoa, jonka voi pestä iltaisin koneessa ja aamulla se on kuivunut käyttöön.

Mies ajoi tänään viimeisiä rippeitä nurmikosta, eilen ajoi pikkutraktorilla kentät. Ei varmaan tarvitse loppukuussa noihin hommiin ryhtyä laisinkaan, ruoho on ihan kulottunutta. Ei edes sen vertaa silppua tullut, että olisin saanut katettua koko kasvimaan. No, kurkut ja kurpitsat saivat hellän peitteen varpailleen, niitä saisikin olla muuten kastelemassa jatkuvasti.

Tänään tyttö innostui uimisesta. Ensin vein neidin väkisin altaaseen uimarenkaan kanssa, mutta aikansa karjuttuaan tyttö tajusi, että vesi on lämmintä ja mukavaa ja siellä sitten pitikin pulikoida puoli tuntia. Olin ihan puhki sen jälkeen - ja eikun vähän ajan päästä uudelleen.
Huomenna varmaan vietetäänkin uimapäivää!

En tiedä, miten jaksaisin nämä kuumat ajat, jos ei olisi tuota allasta. Rantaahan täällä ei ole lähimaillakaan (lähimmälle uimakelpoiselle rannalle on liki 10km ja se on anoppilassa...) enkä pidä järvessä uimisesta. Tai en pidä tässä paikallisessa vesistössä uimisesta, vesi on ruskeaa, pohja epämääräsitä mössöä ja sinilevää on melkein joka kesä niin paljon, ettei uimassa edes voi käydä.
Jäähdytin jo vauvaakin isossa altaassa, mutta vähän viileää se vesi vielä noin pienelle on. Pikkualtaassa vesi kyllä lämpeni itsekseen melkein liiankin kuumaksi, poika loiskutteli moneen otteeseen iloisesti aurinkovarjon alla omassa altaassaan. Vettä on pohjalla viitisen senttiä, sillä saa aikaan jo komeat pärskeet ja olo helpottuu kummasti.

Uiminen on vaan tyssännyt jo muutamaan otteeseen siihen, että iso paarma on puraissut poikaa päästä. Hirveä ventti päänahassa ja verta roiskuaa ympäriinsä, kun olen liiskannut ötökän. Noiden puraisu sattuukin hirveästi, ainakin vauvaan.

Metsässä näkyi ja kuului olevan metsäpalo iltapäivällä. Taisi olla vain pieni maastopalo, kun savu loppui puolessa tunnissa palokunnan saavuttua paikalle. Mutta olipa meillä siihen asti ohjelmaa, kun tähystyskonetta piti tähystellä ja savuhattaroita ihmetellä ja kuunnella hälytysautojen ujellusta.
Viimeksi kun piipaa-autot menivät metsään, olivat pikkupojat ajaneet puuta päin mopoillaan. Lienevätköhän samat puupäät olleet taas asialla?

Melkein enemmän savua tuli omasta grillistä, kun herkkusienistä roiskui nesteitä vastuksille. Meillä on sähkögrilli, koska saatiin se kaupantekijäisinä mun saapistani. Menussa oli possun ulkofileitä paloiteltuna, pekoniin käärittyjä jumboherkkusieniä sekä paprikaa ja kesäkurpitsaa, kaikki vartaisiin tökittyinä. Mahat tulivat täyteen ja ruoka oli herkullista...

Taidanpa tarkistaa, tulisiko televisiosta enää mitään, kudon muutaman kerroksen villahousuja ja kuuntelen lasten kuorsausta (meillä on kaikilla ollut flunssa, se on jo menossa ohitse, mutta aikaansaa vielä tuhinaa nukkuessa).