Sahramin solmut

tiistaina, heinäkuuta 18, 2006

Minun minun minun!

Minun pikkuveljeni täyttää tänään melkein kolmekymmentä. Paljon onnea sinne etelään... Kuinka aika onkaan kulkenut nopeasti, muistan kun mittailin häntä leluapinaani, että onpa pieni.

Tämä kuva todistaa, että kadonnut on löytynyt:


Eli eilen hukkunut sukkapuikkonikin löytyi, ja villahousut ovat pesua ja lanolointia vajaat ennen käyttöä. Mies väitti, ettei ollut sitä nähnytkään, mutta silti tiesi, että tyttö oli sen piilottanut saappaaseen. Mutta minun puikkoni ovat taas tallessa.
Yläkuvan villahousut ovat VapaaValinnasta toissatalvena hamstrattua Giocoa, jonka tajusin huopuvaksi langaksi vasta syksyllä. (linkki vie Neulomisen sietämätön keveys-blogiin, jossa AnneV esittelee Giocosta kutomaansa ja huovuttamaansa reppua, en mistään löytänyt/muistanut, että missä blogissa valaistumiseni tapahtui)

Alakuvassa virallinen tavarantarkastaja esittelee Huopashousuja, lankana jo värjäyskuvissa esitelty. Peräpeilin suuri koko johtuu alla olevista fleesekuorista eikä pojan taipumuksesta kerätä rasvaa eri ruumiinosiin...



Ja postissa tuli lisää puikkoja minulle - kiitos Ziina, paketti saapui tänään!
Säikähdin, kun puikkojen lomasta helähti esiin kimaltelevia kiviä. Nyt minullakin on silmukkamerkkejä!

Loppuviikko menee virallisen lomaohjelman parissa (mm. sähkömiesten viihdyttämistä ja viallisen modeemin vaihtoa), hyvähän se nyt on sellaista järjestää kun miehelläkin on loma.

1 Comments:

At 10:01 ip., Blogger Ziina said...

juu ei tartte pelätä ollenkaan, ne on ihan kilttejä silmukkamerkkejä:)

 

Lähetä kommentti

<< Home