On se vaan hyvä, että meillä on pyykinpesukone

Nuorimmaisella (tunnettu nykyään nimellä Muropaketti, ei hajuakaan miksi tuo nimi on tullut käyttöön) jatkuu öinen laatoitus. Nyt olen jo sen verran rutinoitunut, että pesuun menee vain aluseksi laitetut pyyhkeet ja oksennuksen pyydystämiseksi varatut rätit. Haisevatpa nekin aivan karmealle aamulla pesuhuoneessa, kun tungen niitä pesukoneeseen.
Vaippaankin lorahti hyvin nestemäinen tuotos, joten saa nähdä, ollaanko meillä loppuviikko sitten ihan oikeasti sairaslomalla, tokihan tuo mahatauti sitten kulkee kaikki läpi.

Muropaketti tosin ei tunnu olevan moksiskaan, ainoat ärtymyksen hetket ovat silloin, kun pesen naamaa oksennuksesta tai takapuolta vaipanvaihdolla. Vanhat, yli 30vuotiaat äitiyspakkauksen harsot ovat erinomaisia imuja pikkulasten vaippoihin ripulikautena. Mikään muu materiaali ei salamannopeasti ime paineella tulevaa tuotosta, kertakäyttövaipat valuttavat nesteet suoraan ulos ja flanellikin on liian tiivistä.
Ja silti oli kovin hellyyttävää, kun präääts-äänen jälkeen kysyi Muropaketilta, että mistäs tuollaista meteliä tuli, niin poika ylpeänä taputteli vaippaansa.

Tänään on viimeinen päivä Lankahamstereita, ja olen ajatellut tänä vuonna lopettaa lankapaastoni tähän. Kevään lankojen uutuusvärit houkuttelevat ja ihan oikeasti olen alkanut hinkumaan Novitan Bambun perään - näkemättä ja koskematta koko lankaan.
Mutta tänään vielä tempaus jatkuu.