Onpas rauhallista

Esikoinen on kaverin synttäreillä, mies (se, joka aamuisin käy laittamassa mun autoni lämmityspiuhaan) kaupungilla ja neiti ja Muropaketti katselevat leikkiessään sivusilmällä lastenohjelmia. Näin hiljaista täällä ei taida olla edes öisin, kun kaikki kilpaa kuorsaavat.

Juoksin pää punaisena ympäri kaupunkia ja etsin kivaa 7-vuotiskorttia pojalle. No, Anttilasta löytyi "ihan kiva" (enkä ostanut sieltä lankaa, ei ollut mitään kivaa). Kotiin kun pääsin, niin esikoinen esitteli itsetekemänsä kortin (kaksiosaisen). Totesin, että se oli paljon parempi kuin kaupan kortti...
Huomasin myös, että poika on alkanut taas käyttää värejä töissään, johan tässä meni taas pari kuukautta grafiikan parissa. Eilen oli askarrellut 3d-auton (siis itse piirtänyt paperista osat ja sitten teippaillut osat auton muotoon), minkä perässä oli liekkikuviot... Alkaa jotenkin kuullostaa ihan normaalilta.

Oikeastaan piti tulla pyytämään anteeksi, en ole tietoisesti liittänyt blogin kommentointiin sitä kirjainvahvistusta, olenkohan onnistunut rähveltämään tässä näiden "tietoliikenneongelmien" kanssa ihmetellessäni jotain. No, huomenna saan kuulemma sitten sim-kortillisen muistitikun, ja netin pitäisi toimia nätisti... Sen kuin näkisi.