Lapset on melkein toipuneet, juu
Mutta minä en. Taitaa olla poskiontelot tukossa, ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Minkäs voit, kun henki ei tukkoisesta nenästä kulje ja suun kautta hengittäessä nielu kuivuu... Kuumetta ei edelleenkään voi lykätä, että saisin sairastettua kunnolla.
Koko loma on mennyt tässä sairastuksien parissa, ärsyttää ja väsyttää hirveästi. Ennen varsinaista lomaahan olin melkein viikon lasten mahatautia hoitamassa kotona, sitten joulua edeltävinä päivinä alkoi flunssakierre ja uudeksivuodeksi muutoin parantunut esikoinen sai vesirokon. Mies oli joulun mahataudissa, joten jouluaattoillan stressi jäi minulle (se on stressiä) ja nyt mies onkin töissä, joten saan olla tämän hunnilauman kanssa yksin. Pää ei kestä lainkaan alaviistoon kääntymistä, heti alkaa tykyttää poskionteloissa. Ja sehän se vasta iloa onkin, kun joutuu pesemään pöydänalusia tai muuten vaan luuttuamaan kontaten lattiaa. Imuroiminen oli AIVAN hirveä koettelemus, en kyennyt hinkkaamaan kuin "hallin" ja keittiön, sen jälkeen piti hakea särkylääkettä ja toipua pari tuntia.
Mutta pakko oli imuroida, Muropaketti kaatoi kuusen (kaksi kertaa, omaan päähänsä...) joten neulasia oli ylt'ympäriinsä ja vettä lainehti lattioilla. Kuusi oli pakko riisua, kun se meni vähän rikki osuttuaan kaksi kertaa takkaan. Ja ulosviedessä sitten niitä neulasia tosiaan levisi lisää.
Oli KIVA kuivata sitä lattiaa pää alaspäin, kun tuntui, että järki lähtee... Onneksi se helpottaa heti, kun nousee ylös.
Neiti tilasi itselleen pehmoisen nukkumistyynyn, aloitin Palmasta ja Laurasta tikutella. Piti olla nopea homma kympin puikoilla, mutta pah! En löytänytkään lisää Lauraa, joten ryhdyin etsimään Poppia, sitähän pitäisi olla vaaleanpunaisena ja lilana. No ei sitten löytynyt sitä kuin pieni kerä, joten joudun vielä tänäänkin etsimään lisää paksua punaista/pinkkiä/lilaa/vaaleanpunaista lankaa. Tyyny on siis kolmatta päivää edelleen työn alla, kuten anopin Step-sukaatkin.
Paljonkohan silmukoita pitäisi ihan oikeasti tuossa sukassa olla, naisen sukka noin 38-40? Noin ohuessa langassa mallitilkun väsääminen vain hämää, paksussa sukkalangassahan langan paksuus syö sisämittaa, jolloin ympärysmittaa saa ollakin enemmän kuin ohuessa sukassa... Mutta tuo näyttää nyt hyvältä, mutta saattaa olla julmetun iso... Kun ei ole edes sovitusjalkaa, kun miehen jalkakin on sen verran pieni ja siro. Olen jo muutaman sukan alun tehnyt, silmukkaluku on muuttunut aina vaan suuremmaksi...
Susihukkasta ei ole pariin päivään näkynyt, lienee saanut jostain hirven tai peuran ja nauttii ateriastaan kaikessa rauhassa.
Tunnisteet: Käsityötä, Lapset, Maalaiselämää, Minäminäminä
1 Comments:
mää olen step-sukkiin laittanut muistaakseni 56 silmukkaa. enintään.
Lähetä kommentti
<< Home