Sahramin solmut

torstaina, marraskuuta 24, 2005

Lomatunnelmissa

Ristiäiset menivät hienosti, esikoinen ja kuopus olivat itse kasteen ajan oikein hienosti! Ja päivänsankari itse taas... No, hän kuorsasi oikein miehekkäästi koko ajan, ihan hymyilytti. Onneksi, en aina jaksa itkeäkään. Mies ihmetteli, miksen laulanut virsiä.

Esikoisen liivi ei valmistunut juhliin - eikä sille olisi käyttöä ollutkaan, pelkällä kauluspaidallakin oli hiki päässä... Neiti vaihtoi pariin otteeseen vaatteita (ei sotkenut vaan halusi vaihtelua), klopsotteli menemään prisessakengillään ja hurmasi tietenkin kaikki.
Kotimatka menikin mukavan rauhallisesti, kun esikoinen ja kuopus molemmat nukkuivat takapenkillä, kuopus nukahti jo ennen kolmostien liittymää Kehä III:lla ja esikoinenkin Myllykukon kohdalla.

Sen jälkeen unet ovatkin olleet kortilla. Onneksi on lomaa. Viime yön nukuin niin huonossa asennossa, että selkä on ollut jumissa koko päivän. Ei kivaa, mutta tämän kanssa kyllä pärjää. Itseasiassa, nyt kun muistelen mennyttä kesää ja syksyä, niin aika vähissä ovat yöunet olleet koko ajan. Ja siihen kun lisää vielä nämä muut fysiikan ongelmat, niin eipä ole ihme, jos puuskutan jo pelkästään iltapalan syömisestä ja pinna palaa ennenkuin on edes mitään tapahtunutkaan.

Joululahjojakin olen saanut vähän tehtyä, kaverin tytölle (tai tytön babybornille, joka kuoriutuu esiin joululahjapaketista). ompelin pari kestovaippaa, periaatteessa fleecekuoria joihin ompelin sitten irtonaisiksi lisäimuiksi flanelli+joustofroteetiimalasi-imut.
Vielä käyn etsimässä kaavoja nukelle tarkoitettuun rintareppuun, tarvikkeethan löytyvät kyllä täältä kotoa. Täytyy vain säveltää värimaailmaa niin, että mustat soljet sopivat siihen. Farkkua ehkä?

Ei löytynyt kantorepun kaavoja ei. Seikkailu kirjastossa oli lasten mieleen, etenkin esikoinen tykkäsi lukea kirjoja kaikessa rauhassa.
Kirjaston jälkeen käytiin tervehtimässä entistä hoitotätiä, joka oli aivan ihmeissään esikoisen uuden hiustyylin johdosta. (olikin jo huono omatunto esikoisen takia, kun ei olla ehditty käydä kyläilemässä).
Ja sitten kauppaan - taidan joka kauppareissun jälkeen vannoa, etten IKINÄ enää mene noiden molempien kanssa kauppaan... Ja ensi kerralla taas.
Taidanpa ryhtyä vääntämään BiBoa tuosta Popista, täytyy laittaa jollekin lahjaksi, kun esikoinen ei voikaan tuota lankaa käyttää.


*****************************************************


Illalla käytiin katsomassa pellon toisella laidalla kissavanhusta, kun mummi ja äijä ovat reissussa. Kissaparka, ihan luuta ja nahkaa, kun ruoka ei enää maistu. Nukkuu suurimman osan päivästä, ei kuule mitään, ei vissiin kauhean hyvin näekkään enää. Munuaiset reistaavat (juu, vanhan kollin vaivoja, kivetkin kiusaavat...) ja nestekysta hännän tyvessä aiheuttaa pahoja , halvaannuttavia kipukohtauksia. Isäntäväen poissaolo aiheuttaa aina mökötystä ja syömättömyyttä...




Jerry 1985-2005

Vanhempieni kissa nukkui ikiuneen 22.12.2005 kotonaan. Maalaiskissaksi se eli pitkän ja terveen elämän. Jerry ilahdutti olemassaolollaan kymmeniä lapsia, vaikka vanhoilla päivillään se arvostikin rauhaa enemmän kuin innokkaita paijaajia.