Sahramin solmut

torstaina, marraskuuta 30, 2006

Lapasia täälläkin

En osallistunut lapaskuuhun (siihenhän piti kai ilmoittautua?), mutta omaksi yllätyksekseni sain parit tumput tehtyä. Ihan vaan testailin, joululahjat mielessä.

Ensin kudoin tällaiset:
Nämä ovat Fritidsgarnia, silmukoita 28 ja puikkokoko jotain 4,5-5,5. Olisin tarvinnut tönäriä puikkokoon selvittämiseen, mutta mies ei sitten viitsinyt hakea sitä autotallista. Ei sitten.

Päättelin langatkin sittemmin...
Laitoin tumput ensin varovasti pesuun neljäänkymppiin ja pesupussiin. No, pinta muuttui hieman utuisemmaksi ja väri kirkastui mukavasti, mutta koko pysyi entisellään. Ei hyvä.
Uudelleen neljäänkymppiin, ilman pesupussia ja seurana farkkuja.

Ei mittään.

Meni hermot, kudoin toisetkin tumput (Jämsän huopatehtaan Sohvia ja ohutta Pirkkalankaa). Nyt käytössä oli 5,5 puikot ja 24 silmukkaa. Laitoin molemmat tumppuparit kuudenkympin pesuun yhdessä pyyhkeiden ja vaippojen kanssa:

Näky oli aika mielenkiintoinen. Tumppuihin sisälle harsimani muovipussit pursusivat varsista, esikoinen ei millään meinannut uskoa, että noista vielä käypäiset tumput tulisivat...

Ratkoin ompelulangat ja muovipussit ja aloin virutella mittaa tuotoksiin. Se oli vähän hankalaa, kun ei omia käsiä auttanut tunkea tumppuihin, olisivat sitten venähtäneet ihan liikaa. Onneksi esikoinen oli avuliaalla päällä ja auttoi hommassa.



Tällaiset niistä sitten tuli!

Ei paha, ei ollenkaan!

Ovat juuri sopivia meidän isommille mukuloille (7v ja 3,5v), peukalot toki ovat vähän väljät, mutta näyttävät yllättävän sopusointuisilta. Yritin pitää mielessä kutoessani sen, että pituudesta katoaa enemmän huovutuksessa kuin leveydessä. Seuraavalla kerralla vielä pari silmukkaa pois peukuista...

Eihän nuo mukulat noita käytä, mutta tiedänpä ainakin, että minäkin osaan!


Yritin huovuttaa muutakin, vapaalankahuovutusta. Kaivelin netistä ohjeita ja katselin ideoita. Pengoin omia lankavarastojani ja lopulta valitsin pari yhteensointuvaa lankaa. Testasin vielä, että ne huovuttuvat. Ja sitten aloin vedellä lankoja lähes suunnitelman mukaisesti lakanan päälle. Käärin tuotoksen rullalle ja pesin neljässäkympissä - en ollut edes yllättynyt, että mitään oleellista ei ollut tapahtunut. Sen kummemmin kääröä availematta sitten laitoin sen samantien kuuteenkymppiin ja innoissani ryhdyin aukomaan pakettia. Voi tylsyys, langat olivat toki risteyskohdissa huovuttuneet kiinni, mutta ne näyttivät edelleen ihan samoilta kuin ennen pesuja. Kyllä minun mielestäni niiden olisi pitänyt hieman edes muuttua rakenteellisesti.

Pesin vielä yhdeksässäkympissä, eikä sen kummempaa tapahtunut. Lisäsin valkoista hahtuvalankaa (vaikka se tuhosikin alkuperäisen väriharmonian) ja ysikymppiin. No, hahtuva näytti huovuttuneelta.

Mää en ala!

Nyt mietin, että voisinko vielä kerran yrittää, taitan tekeleen kaksinkerroin ja heittelen sekaan vielä lisää lankoja... Harmi, ettei mun pesukoneessa ole oikeaa keittopesua, maksimilämpö on 90.

***************************************************************

Lapset ovat sairastelleet. Ensin tyttö, sitten Sulkkunen ja viime viikon lopulta lähtien esikoinen. Esikoisella olikin eri tauti kuin muilla (eihän poikaan yleensä mikään normaali tauti tartukaan), kurkunpään tulehdus ja lopulta korvatulehdus. No, koska se oli eri tauti kuin mitä nuoremmilla, niin... Tyttö heräsi yöllä, kuumetta 40 ja puheet vähintään sekavia. Lääkäri lohdutti jo viime viikolla, että nyt on menossa jo toinen kierros, kolmas on vielä odotettavissa.
Aamulla heräsin ja yritin hengittää... Eikös keuhkoputket oireile tuossa rintalastan yläpuolella...
Työkavereista on nyt 1/3 sairiksella, kaksi on matkoilla (ja lähtivät kipeinä) ja yksi palasi parin kuukauden sairaslomalta juuri tällä viikolla. Että tämmöttistä.

Olen tämän päivän sairaslomalla, huomenna on pakollinen työkeikka naapurikaupunkiin ja Sulkkusen joulujuhlat. Ovat oikein esitystäkin suunnitelleet ja harjoitelleet! Taidan (taas) olla itku silmässä sitä katselemassa...

Tunnisteet:

2 Comments:

At 1:17 ip., Anonymous Anonyymi said...

Rohkaiseva esimerkki huovutuksesta, ja varoittava esimerkki vapaahuovutuksesta. Nyt kun olen neulahuovutuksen kokenut, niin voisin siirtyä näihin seuraavaksi.

 
At 3:45 ip., Anonymous Anonyymi said...

Hmmm, huovuttaminen on kerta kaikkiaan mielenkiintoista puuhaa kaikkine riskitekijöineen. Itse juuri ajattelin, että varmaan kannattaa lopettaa tässä vaiheessa, kun on positiiviset kokemukset päällimmäisinä. Kohta se katastrooffi varmaan iskee, niin monet lapaset on jo osuneet nappiin. (minäkö muka taikauskoinen :) )
Lapasteluun tuli kyllä mukaan väkeä pitkin matkaa, ei siihen etukäteen tarvinnut ilmoittautua.

 

Lähetä kommentti

<< Home