Lankahasterit loppui, lankakaupat kutsuivat

Tai yksi suurehko tavaratalo. Kävin sitten Prismassa heti ekana sallittuna päivänä eli eilen. Ostin kassillisen lankaa, niitä Prisman Osta pois-tarjouksia... Sulovilen.
Kolibria joka väriä kaksi kerää, täkäläisessä marketissa oli kuutta sävyä (myös sitä kurkkusalaatinvihreää, joka ei ole ollenkaan mun mielivärini). Muovilangassa olikin tosi herkullisia värejä, tiedä sitten, mihin ne päätyvät.

Pääasiallinen tavoitteeni oli kuitenkin hamstrata sitä Novitan Oliviaa, bambu/polyesteri-lankaa. Tuntui aivan ihanan pehmoiselta, kirkkaanvalkoinen oli kaikkein karheinta mun käsiini. 37 kerää... Karkasiko moponi?

Ja kassalla vielä harmittelin, että olisi pitänyt ottaa tuota väriä vähän enemmän ja tuota vielä enemmän...

Myyjäneiti oli oikein mukava ja pelasti heti kättelyssä suklaapatukkani kassan päälle "ettei huku tuonne kassin pohjalle". Neiti myös pakkasi langat huolellisesti muovikassiin, harvinaista herkkua nykypäivänä jättimarketeissa.

Nyt sitten silittelen muovibambujani ja hehkuttelen mielessäni, mitä niistä aion tehdä. Minulla kun on jopa suunnitelmia!

************************************

Lankahamsterit siis loppuivat osaltani kunnon jysäykseen. Tavoitteenani olikin olla ostamatta lisää lankaa helmikuussa, ja se onnistui. Jos Novita ei olisi tuonut markkinoille bambulankojaan (aion käydä vielä ostamassa sitä "parempaa" Bambua, joka on puuvilla/bambu-sekoitetta), niin olisin varmasti tyytyväisenä jatkanut pudotuspeleissä. Nyt en jaksanut kiusata itseäni, etenkin kun öinen oksentelu Muropaketilla jatkuu ja jatkuu. Lohtulankaa tarvitsee.

Lankahamsteritempaus oli osaltani onnistunut. En ostanut yhtään kerää lankaa (mies osti, mutta tekemääni tilaustyöhön!) ja viimeistelin kaksi vuosikausia kaapeissani (no, laatikoissani) lojunutta ikuisuusprojektia, jotka molemmat vieläpä päätyivät käyttöön. Tein jämälankaprojektina Vaaka-tilkkuja, ja huomasin niiden kutomisen riippuvuutta aiheuttavaksi.

Ainoa harmin aihe on se, että GreenDay-liivini hautautui kaapin pohjalle kuukaudeksi. Siitä ei puutu kovin paljoa, yhden illan työ - jos saisin joskus istua yhden illan aloillani tekemässä jotain noin pitkäjänteistä keskittymistä vaativaa...

************************************

Uusia töitä on jo suunnitteilla ja puikoillakin. Elintarvikevärillä värjäämästäni seiskaveikasta aloitin neidille villasukkia, kevään loskakausi on tulossa ja villasukille on tarvetta.
Pikkusiskoni pipoa pitää purkaa ja pidentää, nyt se nousee väkisin korville. Pipo on Rustikasta, tein settiin mukaan myös tumput ja kaulaliinan, tumpuissa oli mukana Jussi-lankaa - ehkä teenkin pipon kokonaan uudestaan kahdella langalla. Pitäisi paremmin tuultakin.
Tämä olisi akuutti, koska sisko on esitellyt ahkerasti Biboaan, että tämä on ainoa pipo jota voi käyttää...

Kummipojille ajattelin tehdä jotain keväistä, isommalla on synttärit kesän korvalla.

************************************

Muropaketin oksentelut ja ripuloinnin johtunevat mahataudista, äidilläni on ollut pari viikkoa samankaltaista vaivaa. Huono olo iskee aina välillä, ei kuumetta, ei mitään rajuja kohtauksia. Muropaketilla menikin jo yksi vai kaksi yötä ihan hyvin, ei yskintää eikä oksentelua. Ja viime yönä yskänpuuskan päätteeksi meni taas petivaatteet pesuun.
Aamulla poika meinasi tikahtua keksinpalaseen ja taas lensi oksu. No, pojalla on tosi herkässä tuo oksennusrefleksi ollut aina, heti kun on vähänkin räkäinen (kuten nyt) tai yskäinen (kuten nyt) niin kyllä laatta lentää. Ei esikoinen tai neiti ole tuollaisia olleet.

Eilen oli ollut hoidossa isommilla lapsilla hyvä päivä. Esikoinen oli ollut oikein hienosti musiikkitunnilla ja hiihtokin oli sujunut hyvin kummallakin. Esikoinen oli syönyt jopa ohraryynipuuron ja kiisselin napisematta, mitä suuresti ihmettelen!
Tanssitunnilta neiti sitten heitettiin pihalle, mutta vasta viitisen minuuttia ennen tunnin päättymistä. Aika hyvin minusta, tässä oli kuitenkin jo muutama viikko väliä sairastelujen ja hiihtolomien vuoksi.

Illallakaan ei tullut tappeluita - kovin paljoa. Narniaa ei katsottu (mutta siihenkin syynä oli lähinnä se, että esikoinen nukahti ennenkuin olisin ehtinyt sitä laittaa pyörimään). olemme siis tällä viikolla katsoneet narniaa dvd:lta, mutta poika on aina nukahtanut kesken levyn - nyt ei raukka ehtinyt edes aloittaa...

Mutta viikonloppu on tulossa. Tämä on tuntunut kovin pitkältä viikolta, päivä on ollut ainakin tusina ja tunnitkin ovat venyneet 120-minuuttisiksi. Ei sen puoleen, olen kyllä saanut aikaiseksikin, jos ei muuta niin päätöksiä. Ja pyykinpesua.