Sahramin solmut

maanantaina, toukokuuta 14, 2007

Kesä on alkanut

Lauantaina totesin, että nyt on kesä. Illalla hämärässä, tai oikeastaan jo yöllä, menin saunan jälkeen vilvoittelemaan ja kuivattelemaan ulos, ja laiturilla seistessäni kuuntelin hiljaista kitinää. Vaaleampaa taivasta vasten näin vihdoin äänettömiä viuhahtajia. Lepakot ovat täällä!

Vaikka en ole kovin ihastunut siihen, että lepakot sotkevat vinttimme ja terassin valokatteen, ovat ne silti kovin hellyttäviä eläimiä. Paljon hellyttävämpia kuin käärmeet, esimerkiksi. Niin rumia, että ei niistä voi olla pitämättä. Niin herkkiä, että pelkkä ajatus jo tuntuu musertavan ne. Ja silti ne tunkevat itsensä sisälle hormin kautta.

Viikonloppu oli äitienpäivästä huolimatta ihan hyvä. Sain tiskikoneen käyttööni Euroviisufinaaliin. Pientä miettimistä aiheutti virtakytkimen mielenkiintoinen sijoituspaikka koneen ylälaidassa - sinne piti muistaa jättää tarpeeksi tilaa käyttöä varten. On mukavaa, kun kotoa löytyy putkimies.
Käsin tiskaaminen ei kovin ikävää ollut, mutta onhan se tiskikone kätevä. Sinne saa hyvin hukattua piiloon likaiset astiat, niitä ei tarvitse säilöä tiskipöydällä.

Lapsoset pienoiset osallistuivat äitienpäiväkorttien väsääminen vähemmälä innolla. Loppujen lopuksi kuitenkin valitsivat korttipahvit, käytettävät värit ja muut. Kuvia korteista ei ole, vaaleanpunainen ja vaaleansininen kortti, joissa suikale kuviollista silkkipaperia, ja sävyihin sopivia nappeja. Sisälle esikoisen itsensä kirjoittamat onnittelut ja kaikkien kotona olevien lasten nimet (esikoisen kirjoittamina).

Lauantaina kävin ostamassa itselleni äitienpäiväruusut. Neiti ja Muropaketti olivat mukana, ja yllättäen Agrimarketista tarttui mukaan kaikenlaista siementä. Laiskan viljelijän unelmapaketti oli tämä uusi siemenmatto, kuitukankaaseen kylvettyjä siemeniä. Ostin salaattirullan. Muropaketti oli jemmannut ostoskoriin koristeheiniä ja kuivan niityn siemenseoksen, etenkin niittykukat olivatkin kivan näköisiä - ja kotimaisia! No, kukkia ei sieltä mukaan tarttunut, vaan kävin hakemassa ne paikalliselta puutarhalta.

Sain jopa kylvettyä lavallisen siemeniä iltapäivällä. Kolmea eri auringonkukkaa (siirrän ne kesäkuussa sitten kasvimaalle), kahta eri väristä porkkanaa (punaista ja keltaista, oranssit säästän kasvimaalle), sitä salaattimattoa sekä kahta erilaista retiisiä (punaista ja valkoista).

Kasvihuone pitäisi raivata tyhjäksi, jotta pääsisin kylvämään esikasvatukseen pavut ja kurkut. Tarvitsisin kyllä ensin multaa. Setä lupasi tuoda kuormallisen, mutta se ei käy kasvihuoneeseen, eikä todellakaan sovi taimikasvatukseen - suoraan navetan takaa. Sen verran jytäkkää kamaa, että taimet palavat alta aikayksikön. Se meneekin kasvimaalle ja jyrsitään sinne saven sekaan. Taidan tänä vuonna kylvää kasvimaallekin siemenet puutarhaturpeeseen. Kaadan vakoon ohuelti turvetta ja kylvän siemenet siihen, peitän siemenet turpeella; hennot taimet pärjäävät paremmin turpeessa kuin tuossa savessa, ja kun ovat vähän kasvaneet, pääsevät kiinni savimaahan ja ravinteisiin - tällä systeemilla olen useampana keväänä saanut hyvän tuloksen kylvöksistä, tosiaan pelkässä savessa eivät oikein pikkutaimet tahdo jaksaa.
Saa nähdä, muistaako mies ostaa multasäkkejä, ei muistanut antaa mukaan vanhaa hihnaa jyrsijästä, täytyy huomenna käydä ostoksilla sitten.

Viime vuonna kuvasin naapurinisäntää pölypilvessä. Ihan samanlaista näyttää nytkin olevan. Kumma, kun ei enää keväisi sada kunnolla. Juujuu, täksi päiväksi on luvattu sadetta, mutta aina ne vaan lupaa. No, jos toinen naapuri tuo meille myymänsä puut tänään, niin aivan varmasti sataa kaatamalla ja ukkostaa - hänellä kun ei ole koppotraktoria.

Viikonlopun tärkein asia tapahtui kuitenkin sunnuntaina illalla. Esikoinen oppi ajamaan polkupyörällä, ilman apupyöriä. Minun pieni piiperöisen polki sitten suoraan pellon toiselle laidalle (hienosti pysähtyi tien laitaan odottamaan, kun auto tuli vastaan). Niin hätäinen oli lähtö, että unohtui kypäräkin kotiin.
Poika on opetellut kotona olemista, ensi syksynä kun saattaa olla edessä pitkät yksinäiset iltapäivät, jos iltapäiväkerhoa ei saada kasaan koululle.

Neiti on vihdoin ja viimein terve, saa nähdä, miten hoidossa tänään sujuu kahden viikon poissaolon jälkeen. Voi olla rankka päivä. Muropakettikin jäi itkemään pitkästä aikaa, olisi voinut viikonloppu jatkua vielä.

Tunnisteet: , , ,

2 Comments:

At 2:39 ip., Anonymous seijap said...

Meilläkin pellot pölisevät. En tiedä koska sitä voisi ikkunat pestä. Taisi tänään saada naapuri tuon viereisen pellon kuntoon.

Meillä jännätään kanssa iltapäiväkerho tilannetta. Kolme oli ilmoittautunut kahdeksan tarvitaan. Mutta meillä on kuitenkin kaksi odottajaa, on helpompi olla kaksin kotona kun yksin.

 
At 1:39 ip., Blogger piuku said...

Heissan.

Kiitos kaunis sanoistasi, ne saivat miettimään. Meitä on monenlaista ja kaiken maailman kokemuksilla kuorrutettuna. Oikein ihanaa kevättä, aurinkoa päiviisi!

T: Piuku
www.piukunen.vuodatus.net

 

Lähetä kommentti

<< Home