Luksusta tähänkin blogiin

Minä olen kuukauden verran kohta kiukutellut anopille tarkoittamieni Step-sukkien kanssa (Austermann Step mit Aloe Vera und Jojoba Öl) niin mitäpä menen tekemään? Ostin sitä kamalaa lankaa LISÄÄ, ja vieläpä kaksi kerää. Juu, on tullut valvottua ihan liikaa viime aikoina.


Stepin lisäksi löysin aarteen, kuutosen ALUMIINISET sukkapuikot! Kyllä nyt(=juuri ennen ensi joulua) kelpaa tikutella huovutettavia tumppuja ja töppösiä, ei tarvitse enää muovipuikkojen kanssa tapella. Ja huomatkaa, nuo ovat Addit, eivät mitkään halpispuikot - eivätkä olleet edes alennuksessa! Itseasiassa menin etsimään paksumpaa Steppiä, mutta en löytänyt - ja epäilen vakavasti, olisinko sittenkaan raaskinut sitä ostaa.

Ja itseasiassa, nuohan eivät ole edes ensimmäiset Addini. Alan olla jo välineurheilija?

Piti nyt lauantaina mennä VillaMokkaan neuletapaamiseen, mutta taitaa jäädä taaskin väliin, Muropaketin vesirokon takia. Alkaa vähitellen ottaa päähän - en kovin sosiaalinen ole, mutta tämä karanteeni jo ahdistaa!

Yritän taas päästä sinuiksi omepluiden kanssa. Miehen työtakille kävi onnettomuus, joten paikkasin selästä palkeenkielen kaistaleella ensteksiä. Tai no, se oli jotain "worker"-nimellä myytävää, mutta oikein hyvää juuri tuohon tarkoitukseen. Jännä juttu, että ompelukoneeni ompeli monikertaiset kerrokset ihan nikeltelemättä, mutta suorassa, vain kaksi kangaskerrosta olevassa pätkässä se meni jumiin... Ylinopeutta, veikkaan.
Noo, tuo paikkaaminen on ihan kivaa, olenhan sitäkin tehnyt jossain vaiheessa suorastaan elannokseni asti (opintotuella kun ei elänyt silloinkaan). Ainoa ongelma on se, että saisi käytyä homman käsiksi.
Pikkusisko tilasi penkkaripuvun. Ei vaan ole vielä päättänyt, että mikä/kuka haluaisi olla. No, onhan tässä yli kaksi viikkoa aikaa... Kävi eilen viihdyttämässä minua. Jos yleensä sanotaan, että menee kotiin äitin lihapatojen ääreen, niin pikkusisko kyllä tulee meille ne lihapadat mielessään. No, eilen oli kalapataa (pakasteseitä, wokkikasviksia, juustolla maustettua kermaa, katkarapuja) ja riisiä ja hyvin kelpasi kaksi lautasellista. Paitsi mun Rajahini jätti syömättä, mokomakin herkkäsuu.

Esikoisen sukat voi hyvällä syyllä jättää odottelemaan, poika on yökylässä enkä siis voi sovitella niitä hänelle. Voisinkin verrytellä ompelemalla itselleni housut. Mutta jaksaako tuota, kangas on hukassa.

Susihukkasta ei ole vielä kylällä näkynyt. Kumma juttu, että muualla jo pelkkä sudenjälkien löytyminen pääsee lehtiin, täällä on jo jonkin aikaa juoksennellut ihan ihmisten näkyvillä noita hukkia eikä vielä ole edes paikallislehti noteerannut asiaa.