Sahramin solmut

sunnuntaina, kesäkuuta 15, 2008

Toinen elämä

Koska esikoinen on ollut yökylässä miehen vanhempien luona, niin olemme voineet leikkiä leikkiä "entäs jos".

Ensin leikittiin leikkiä "entäs jos meillä olisi vain nämä kaksi pientä poikaa" kun neiti oli pellon toisella laidalla yökylässä myös. Voi että oli hiljaista. Muropaketti ei yksin jaksa pitää hirveää kiljumista. Nautimmekin harvinaisista rauhallisista hetkistä mm. käymällä ruokakaupassa. Oliko luksusta, kun ei tarvinnut koko kauppareissun ajan komentaa ja kieltää ja nalkuttaa!?! Muropaketti saikin sitten päättää ostoslistasta: kissanruokaa, juustoa ja kanamunia. No toki ostin paljon muutakin, mutta nuo olivat pienen miehen tärkeät. Yö tuli nukuttua sikeästi ja rauhallisesti, kun ei ollut tappelupukareita kotona. Hiljaista ja tyhjää. Ei ollut sekään hyvä - joskin helppoa se oli.

Lauantain puolella sitten pääsimme leikkimään "entäs jos meillä olisikin kaksi tyttöä".

Muropaketti olisi ihana tyttönäkin, sievä kiharoineen kaikkineen. Minkähänlaista elämä olisi, jos todellakin olisi kaksi tyttöä, eikä viisi poikaa ja yksi tyttö? Ehkä vähemmän prinsessa-merenneito-keijukais-elämää, enemmän heppoja. Vähemmän robotteja. Viisi minuuttia jaksoi Muropaketti uutta rooliaan, ja tuli sitten pyytämään "tämä pois, minä olen robotti" ja niin lähti pikku-robo nytkien eteenpäin ampuen kuvitteellisella pulssisädeaseellaan ympäriinsä.

Isommalle prinsessalle ompelin lauantaina parit housut. Leikkasin kolmet, mutta ei sitä nyt sentään ihmeitä tässä huushollissa nähdä. Näillä housuilla neiti lähtee huomenna reissuun.


Bloggerin kuvanlisäys haluaa kääntää kuviani vinksalleen. Sydän on housujen takamuksesta ja ihan oikein päin se pöksyihin asemoin. Napit löysi neiti lastenhuoneen lattialta (toivotaan, että Sinappituubi ei opi ryömimään vielä muutamaa hetkeen...). Onhan noita, nätimpiä ja siistimpiä, koristuksia muilla. Jo tuon näpertäminen vaati minulta pitkää pinnaa ja taiteellisten lahjojeni ylittämistä. Ihan itse suunniteltu kukka!

On se kumma, ettei koskaan meinaa löytyä sopivia kaavoja, kun tarve tulee. Nyt käytin Ottobren jotain vanhoja highwater-housujen 110cm kaavoja, lisäsin vain 5cm punttiin pituutta ja pari cm vyötärölle korkeutta (se kului tuohon kuminauhaan). Ovat hieman reilut, jospa mahtuisivat vielä syksyllä, kun hoitokausi alkaa. En oikein usko, että ryömivän vauvan kanssa on yhtään helpompi ommella kuin nyt tissillä asuvan kanssa. Oli mielenkiintoista työskennellä...

**********************

Kasvimaalla punajuuret ovat itäneet (ja Muropaketin toimesta jo tallottukin), ja hyvällä mielikuvituksella pystyy näkemään aimia jo porkkanariveissäkin. Kurpitsoja kasvaa kasvihuoneessa 10 kpl, ja auringonkukkia tällä hetkellä laskettavissa 26kpl. Yhtään avomaankurkkua tai papua ei vielä mullan pinnalla kurki, ne kylvinkin sillä optiolla, että ostan taimia myöhemmin ennen juhannusta... Ensimmäisessä perunassa on jo terhakka ruusuke mullan pinnalla.

Kyllä se tästä, kesä.

Tunnisteet: , ,

2 Comments:

At 10:12 ip., Anonymous Anonyymi said...

Ostin tänään kaikkea kivaa torilta, mutta olisi se ihanaa, jos ne saisi omasta pihasta. Tosin enpä usko, että viitsisin nähdä sitä vaivaa.

 
At 11:19 ap., Blogger Mette (Mettuska) said...

Itsekin tulee joskus mietittyä, että mitä joa ei oltais kahden jälkeen enää lapsia lisää tohdittu... Ehkä olisin paahtamassa tuolla työelämässä. Eipä tätä eloa kyllä vaihtais, niin ovat rakkaita nuo kaikki =)
Kivat housut oot tehny!

 

Lähetä kommentti

<< Home