Hiljainen perjantai
Nämä viileät sadepäivät ovat innostaneet minut huushollaamaan. Jopa lattiat on imuroitu, ja se on vakavaa. Ehkä syynä onkin ollut runsaat popkorn-ateriat, joiden hiilihydraatti- ja rasva-annosten avulla olen jaksanut ahkeroida. Ja tällä kertaa en ole polttanut yhtään kattilallista pohjaan!
Työn alla oli vino pino vaippoja. Kaava oma, väännetty ja käännetty moneen kertaan, alkuperäistä lähdettä en enää muista. Ettei olisi ollut joku näyteLibero peräti, mistä mittoja tutkailin... (kaavan kehitysvaiheisiin kuului mm. se hetki, kun hukkasin käyttämäni kaavan ja piirsin uuden jo valmistuneesta vaipasta)
Tällä kierroksella sain tehtyä kuusi vaippaa, kolme sisä- ja PUL-taskua. PULit ostin Kestovaippahulinoilta vajaa kuukausi sitten (on suoranainen ihme, että sain kankaat jo nyt käsittelyyn, yleensä aikaa menee vuosia eikä viikkoja...). Sinisissä taskuissa on sisäpintana joustofrotee, siinä on polyesteriä epämääräinen määrä - saa nähdä, kuljettaako siinä oleva puuvilla kosteuden pintaan.
Kuusikuosi on peräisin Seppälän kalsareista (kiitos teille, jotka ette huolineet miesten pitkiä kalsareita edes 70% alennuksella, vaan jätitte ne minulle ostettaviksi huimaan 60 sentin kappalehintaan!). Oikeasti kivan näköistä - ei ehkä kuitenkaan miesten kalsareissa.
Formulakuosi taas on peräisin ihanaiselta 90-luvulta tai peräti muinaisuudesta 80-luvulta. Ehdottomasti aikakaudelta ennen tupakkamainontakieltoa... Taitaa parikin tupakkamainosta löytyä noiden formuloiden kyljistä. Tästä kankaasta täytyy tehdä lisää vaippoja!
Eturivin sinikuvioinen on Hilcon jotain nukkapintaista paksua trikoota. Toivottavasti kestää kuudenkympin ja yhdeksänkympin pesuja, koska vaippa on nyt mukavan näköinen.
Tästä näkyy hieman mallia:
VelourPUl tuntuu hyvältä, vaippa tosin on hieman tukevan oloinen, kun ulkopintakin on paksu. Pikkusisko kehui vaipan ulkonäköä, joten täytyy olla tyytyväinen.
Eiväthän nämä aivan Akukan visuaalista laatua ole, kuvioita ei ole kohdistettu (minun raitasyndroomani ylettää tähänkin). Ja sitkeästi jätän saumuroinnit näkyville. Käännettynä reunoista tulee minun mieleeni liian paksut, pidän enemmän näistä ohuista reunoista. Toisten mielestä saumuroinnit raapivat lapsen ihoa - taitaa olla taas niitä makuasioita, joista ei voi kuin kiistellä.
(Laiturissa mahdollisesti näkyvät valkoiset läikät eivät ole linnunpeetä, vaan jäätelöä)
Sade- ja ukkoskelit eivät ole olleet vanhan ukkelin mieleen. Tänä kesänä 14 vuotta täyttävä koiramme mielummin nauttisi kuivista viileistä keleistä, alkukuun helteet olivat sille pelkkää piinaa. No, noilla karvoilla mikä tahansa yli nollan asteen on lämmintä...
****************************
Tämän rauhallisen bloggaushetken tarjosivat Muropaketti ja Sinappituubi nukkumalla tyytyväisinä vierekkäin sohvalla. Päiväunet tähän aikaan - tuleekohan yöllä televisiosta mitään katsottavaa?
Tunnisteet: Eläimet, Kestovaipat, Minäminäminä
1 Comments:
Mun pitäis pistää vaippoja myyntiin.. Esikoinen kun ei juurikaan enää käytä. *niisk*
Niin ne kasvaa..
Mutta sain kaverin kestoilemaan, siis itse! Hyvä minä! Tekis mieli napsutella vähän lisää niitä kuviobambuisia.
Lähetä kommentti
<< Home