Hikinen viikonloppu takana

Viikonloppu olikin tosi hikinen. Lauantaina vielä lämmitin saunan, ja eilen sitten talossa oli kuuma. Ilmakin oli sopivan painostava, yöllä tulikin ukkonen jyristelemään. Päänsäryn sain pysymään lopulta poissa säntillisellä buranakuurilla, tosin nyt lääkekaappi on tyhjä, kun pikkusiskokin oli käymässä ja poti päätään. Varsinaisia pipipäitä. (no, pikkusisko on allerginen noille siitepölyille ja kärsii tukkoisista rööreistä ja sen takia päätäkin särkee)

Esikoinen on aloittanut koululaisena lomailun oikein antaumuksella. Nukkuisi yli puolenpäivän ja venyisi sisällä vaan. Eikä ole viimeinen illalla nukkumaan menossa, päinvastoin. No, olkoon nyt vähän aikaa, on ruvennut lukemaan ahkerasti television tekstejä, lukee itse jo tietokoneen viestit ja käy jo kolmatta kierrosta vanhoja Aku Ankka-taskukirjoja. Lukeminen ja nukkuminen eivät koskaan mene hukkaan. Lapset muuten löysivät taas uuden ystävän:


Vähän on ryhditön tyyppi, on tainnut helle vaatia veronsa.

Neiti on ollut äärimmäisen ärsyttävä, tapansa mukaan. En jaksa millään ymmärtää, että miten yksi tyttö voi olla rasittavampi ja hankalampi kuin kolme poikaa yhteensä. Onhan tuo neiti aivan ihana, hetkittäin...

Sen verran lämmintä on jo, että lapset ovat innostuneet uima-altasta. Sunnuntaina puljasivat vedessä setänsä kanssa melkein puoli tuntia. Aika hyvin, kun vesi oli 19-asteista.

Yli puolet kasvimaastakin tuli laitettua. Perunaa kolme riviä, kyllä tuosta pari kuukautta syksyllä syö. Jos kasvavat. Oli niin isoja siemenperunoita, että laitoin palasiksi. Tiedä sitten, mitä nämä nykyiset pottulaadut siitä pitävät, lapsuudessani oli ihan normaalia pieniä siemenperunoita (isäni lapsuudessa istutettiin pelkkiä peunankuoria; itujen kohdalta jätettiin maltoa reilusti, osa perunasta syötiin). Tulipa taas mieleen se, kuinka hyvä nyt onkaan.

Porkkanaa tuli kaksi vajaata riviä, punajuurta vähän, magoldia, retiisejä. Kurpitsat ja auringonkukat ovat vielä poteissa kasvamassa, ja papuja laitoin potteihin esikasvatukseen. En ole vielä kertaakaan saanut suoraan maahan kylvämällä papuja kasvamaan (no, härkäpavut ovat poikkeus, mutta nehän ovatkin virnakasveja eivätkä papuja). Esikasvatetut pavut ovat kasvaneet hienosti - aikka kylväisin ne samaan aikaan. Että sellainen viherpeukalo. Avomaankurkutkin ovat vielä poteissa, niidenkään kanssa sorakylvä kasvimaalle ei ole minulla se toimivin keino.

Salaatteja en saanut kylvettyä, eipä ollut suopeita apulaisia. Jotain kukkiakin voisi vielä laittaa, siemeniä löytyy muutamalle hehtaarille.

Lapset nnostuivat raivaamaan lastenhuoneen, joten pääsisin nyt taas vaihteeksi ompelemaan. Sinappituubi tarvitsee lisää vaippoja ja muut lapset vaatteita. Muropaketille ei tarvitse enää isompaa vaippakokoa ommella, vaippa on käytössä yöllä ja päiväunilla. Tottakai lätäköitä tulee sinne tänne ajoittain, mutta poika itse haluaa opetella vessassakäyntiä. En TODELLAKAAN silloin änge vaippaa päälle, kyllä noita lattiarättejä riittää.

Yöllinen vesisade pelasti minut kasteluhommilta, taidan jatkaa lorvimista ja virkata taas yhtä verkkopontsoa...

Ai niin, liityin Fufoilijoihinkin. Ehdin kaivella esiin vasta yhden pikkunyssäkän keskeneräisiä, niistä kirjoitin esittelyn Fufo-blogiin. Parista keskeneräisestä pääsin näppärästi eroon purkamalla ne. Tai näppärästi ja näppärästi, Muropaketti avusti ja solmi langat entistä tiukempaan ja kun availin sotkuja, niin poika tuhosi käsityökorini tuhannen päreiksi. Kiitos pidemmät hermot mulle tänne.