Sahramin solmut

maanantaina, toukokuuta 12, 2008

Juhlaputki

Viikonloppuna juhlittiin urakalla. Miehen veli täytti jo viikolla 50 vuotta, juhlat sukulaisille pidettiin lauantaina. Juhlapaikkana oli paikallisen pitopalvelun tilat - näppärää sikäli, että tilasin sieltä tarjottavat oravanpoikasen ristiäisiin sunnuntaille, sain ne mukaani suoraan lauantai-iltana. Helpotti huomattavasti sunnuntain logistiikkaa.

Sunnuntaina oli äitienpäivä ja ristiäiset. Aamulla perinteiseen tapaan ajelimme miehen kanssa hautuumaalle, sain istutettua äitienpäiväruusuni ihan rauhassa, kun mies vahti Muropakettia ja oravanpoikasta. Olin varannut ruusut jo edellisellä viikolla, ja hyvä olikin, koska niitä oli yritetty ostaa jo muutamaan kertaan, vaikka niissä oli erikseen nimilappu ja erikseen varattu-lappu (kasvihuoneen omistaja tuntee minut ja tiesi, että ruusut oli tarkoitettu lintusille, piti siis visusti huolta että saan ne).
Miehellä olikin paljon asiaa tällä kertaa lintusille, ehkä asiaan vaikutti sekin, että Muropaketti tuntui ensimmäistä kertaa ymmärtävän... Kummallekin pikkuiselle isoveljelle heilutettiin erikseen, samoin pronssilinnuille ja poikien luurankoautoillekin vielä.

Keksin miljoona parempaa tapaa viettää äitienpäivän aamun.

Naapurinpojalla olikin ollut viikolla 2v-syntymäpäivät, oli tosi nättejä sini-valkoisia kukkasia.

***************************************************

Oravanpoikanen saatiin kastettua. Nimihän oli jo aikaisemmin, mutta kastamisen kanssa olikin hankalaa - meilläpä ei olekaan enää kirkkoon kuuluvia läheisiä sen vertaa, että saisi kasaan vaaditut kaksi kummia. No, pienellä kikkailulla (kirkkoherran avustuksella) saatiin muotoseikat täytettyä. Seuraavaa lasta ei sitten kai kasteta ollenkaan, koska ilman kummeja se ei ole mahdollista. Miehelle se voi olla kova pala, minulle sillä ei ole niin kovasti merkitystä - lapsi itse voi kyllä ihmetellä, jos ei saa kummeja kuten muilla lapsilla on...

Ensimmäistä kertaa muuten näin, että virren tahtiin tanssittiin... Eli hyvät juhlat oli. Ei ehkä ihan näin hyvät kuitenkaan... Hellettä oli (virallisesti 25,2 astetta, oma mittari näytti "vain" tasan 25).

Oravanpoikasesta tuli Sinappituubi.

**************************************************

Nyt pitäisi palata arkeen. Viime viikon yövuoron ja viikonlopun juhlien jälkeen huusholli muistuttaa Pelastusarmeijan lahjoitustavaran vastaanottopisteen takahuonetta, sillä erotuksella, että sielläkin on käveltävät polut, meillä ei.
kaksi koneellista pyykkiä pitäisi laittaa kuivumaan, kolmas pitäisi lykätä pyörimään. Ei huvita. En taho.

Tunnisteet:

4 Comments:

At 8:24 ip., Blogger Irena said...

Onnea vaan sinappiputkilolle nimestä.

Minäpä istutin orvokit Pojalle äitienpäivänä..

 
At 10:15 ip., Anonymous Anonyymi said...

meillä on kummeina kirkkoon kuulumattomiakin, eivät vain ole "oikeita" eli eivät saaneet papilta kummitodistusta. ristiäisiin osallistuivat kuin muutkin, siunauksiin ja kaikkiin, koska se sopi heille itselleen.

että näinkin siis jossain... :)

 
At 10:30 ip., Blogger seijap said...

Niinhän se on, kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia täytyy olla. Niitä kirkkoo kuulumattomia voi sitten olla lisäksi.

Meillä kummit eivät ole sukulaisia, vaan ystäviä. Eno ja täti ovat eno ja täti sitten tasapuolisesti molemmille lapsille.

Jaksamista arkeen sinulle!

 
At 6:59 ap., Blogger mammaliini said...

mää kun luulin, että teidän ristiäiset pääsi oikein lehtiin :D

 

Lähetä kommentti

<< Home