Hrrr...

Kone on edelleen palasina.

Koira on leikattu, tuomiona oli jättiläismäinen ilmeisesti pahanlaatuinen kasvain, jota ei kaikkea saatu poistettua. Sen verran leikkaus auttoi, että kasvi ei enää paina Pukkelin hermoja. Kirjaimellisesti ja kuvainollisesti. Pukkeli on jo oma itsensä, mököttävä, herkkähermoinen juntti, ja vauhtia piisaa (leikkauksesta kolme viikkoa). Balleriinaa tuosta ei koskaan saa, mutta tilanne on nyt hyvä. Odotellaan, koska patti kasvaa takaisin.

Työt odottelevat nurkan takana, eli kotona pitäisi saada kaikki kuntoon ennen sitä. Ja kaikki on levällään. Motivaatioideoita?

Lapset ovat sairastaneet enterorokkoa, viheliäinen tauti, siis suu- ja sorkkatauti- :eillä onneksi "vain" rakkuloita suussa. Mutta se tarkoittaa sitten sitä, että vajaa kolmivee Muropakeeti huutaa tunnin miettiessään, että olisi nälkä muttei uskalla syödä kun sattuu niin hirveästi. Ja kun ei syö, niin valvoo läpi yön ja päivän ja sitten on kiukkuinen kuin ampiainen.
Lisätään tähän vielä liikkuumaan opetteleva Sinappituubi, joka ei tietenkään voi nukkua yöllä ja Pukkeli, joka itki yöt sisällä pihalle ja sitten päivät ulkona sisälle... Nyt on sentään siltä osin rauhoittunut, koira pyytää enää kerran yössä pissalle, ei ruikuta ensin kymmenenstä yhteen ja sitten kolmesta seitsemään (ja näissä väleissä on käytetty moneen kertaan pihalla).

Talvirenkaat tuli vihdettua ihan ajallaan - naula eturenkaassa pisti hommaan vauhtia. Olivat jo aika sileät. Ne kesärenkaat.

Olen pahoillani, ettei minusta juuri kuulu mitään. Täällä on +5 astetta lämmintä ja lapsoset pienoiset sisätiloissa tai pihalla, ja vahdissa pitäisi olla...