Sahramin solmut

sunnuntaina, joulukuuta 07, 2008

Juhlat juhlittu

Pikkusiskon YO-juhlat on saatu juhlittua. Oletan, että nuoriso on jo herännyt illan ja yön juhlinnan jälkeen, lähtivät tietenkin kaupungille sen jälkeen, kun sukulaiset ja tuttavat oli saatu kahviteltua ja maljat oli juotu (muutamaan kertaan).

Mekosta tuli oikein nätti, kaikesta epäilyksestä ja säätämisestä huolimatta. Minä onnistuin! (no, kun on nuori ja nätti, niin silloin näyttää vaatteetkin nätiltä päällä) Itselleni en tietenkään ehtinyt mekkoa enää väsätä, lauantaiaamuna ompelin puolessa tunnissa topin - oli PAKKO saada jotain ihan uutta Pikkusiskon juhliin.
Juhlat tosin minun osaltani menivät enimmäkseen keittiössä tiskaten ja säätäen, mutta niin se oli suunniteltukin. Pikkusiskon ystävä oli lapsenvahtina, astiankuivaajana, juoksupoikana ja kahvinkaatajana, Poikaystävä kaatoi kahvia ja viihdytti vieraita (ja miestä, joka oli taas mörököllituulella, kun lapset kiusasivat ja olivat yhteistyöhaluttomia ja oli ikävä varmaan koiraakin, kun sitä kyseli joka toinen vieras). Pikkuvelikin oli mukana, oli kivaa tavata pitkästä aikaa. Kun hän on kuitenkin veli, vaikka kaukana asuukin.

Ruuat riittivät, osa juuri ja juuri, osa ihan sopivasti (eli jäi yli). Juustokakuista jäi meille pakkaseen yksi Muropaketin synttäreille, hyvä juttu.

**********************************

Pihassa kulkee vieras kissa. Tai no, ulkonäöltä tuo on tuttu, kulkenut jo monta vuotta. Nyt kiertelee pihaa ja haistelee ja ihmetelee. Kävelee varovasti puskan viereen ja kurkkaa puskan takaa koirankopille päin. Nuuhkaisee ilmaa ja säntää seuraavan puskan taakse. Kurkkii ja hiipii eteenpäin. Kävelee ohi ja silmät seuraavat tarkkana kopin oviaukkoa, pää kääntyy kun matka eteneee ja koppi jää takavasemmalle.
Hetken päästä palaa takaisin, on kiertänyt tontin ympäri. Haistelee maata, jättää hajumerkkinsä meidän kissan läntin päälle, kurkkii kopille päin. Hiipii lähemmäs koppia, kurkkaa vuorimäntyjen lävitse valmiina säntäämään karkuun. Palaa ajotielle ja vielä varmuuden vuoksi kurkistaa taaksepäin koirankopille.

Ei ole tullut mieleeni, että ihan vieraatkin kaipaavat Pukkelia. Vaikka sitten haukkumaan perään...

Tunnisteet: , ,