Sahramin solmut

torstaina, maaliskuuta 03, 2011

Hamsterisaldoa

Lankahamsterit sujuivat osaltani paremmin kuin suunnittelin. En ostanut lankaa, sain alablogini raportoinnin pysymään hanskassa ja ehdin kutoa yllättävän paljon.

Kahden peittotilkun lisäksi virkkasin esikoiselle istuinalustan rusettiluisteluun. No, niitä ei pidetty (pakkasta -27) mutta alusta on tehtynä, jos joskus tarttee. Pitäisi kuulemma tehdä neitille sydämellä varustettu. Sitten parit tumput, neitille kaulaliina ja tunika.

Istuinalustan virkkasin nelinkertaisella langalla, ruskeaa huopasta ja kaksinkertaista valkoista hahtuvaa ja niiden lisäksi sitten muita lankoja. Koukku taisi olla kasi? Eipä tuo kuvio erotu kovin selvästi, mutta ajatushan se tärkein on?


Hukkasin rukkaseni työmatkalla (no, ne löytyivät myöhemmin) ja tuli akuutti tarve lämmitykselle. Muistelin vuosi sitten tekemiäni lovikkatyyppisiä tumppuja ja tikuttelin itselleni samantyyppiset, lankana Novitan Polaris ja Laura.

Tumpuista tuli vähän turhan leveät 24 silmukalla... Tein neitille vastaavat valkoisesta Polariksesta ja vaaleanpunasävyisestä Laurasta, 20 silmukkaa leveinä. Koska neiti oli kipeä ja surkea, kudoin vielä kahdesta kerästä Teddyä hänelle kaulaliinan, siitäkään nyt ei ole kuvaa, mutta ahkerasti sitä on käyetty joka päivä sisällä ja ulkona. Oli kuulema koulussa tullut sanomista, kun pojat eivät uskoneet, että äiti on sen kutonut, oli kuulemma ihan varmasti kaupasta ostettu...


Hamsterikuun tärkein tavoite oli saada neitille tunika Samoksesta. No, Samosta ei ollut kuin 300g, ja tiesin, että se ei riitä. löytyi sitten valkoista Brillaa (Butterflyn edeltäjä, ja sekin on siis jo lopetettu lanka). Neulejälki on kamalaa, pitäisi saada pistettyä pesukoneeseen tuo tunika, mutta kun se on neitin päällä koko ajan. Ihan noin reilu se ei ole, hihansuut rullaavat ja tuossa ne on oiottu. Neitin ohjeiden mukaisesti tehty, leveät hihansuut ja vähän levenevä helma. Elämäni toinen raglan, ja sekin ihan omasta päästä.

Nyt hiihtolomaan kuuluu silmätulehdusta ja silmätippoja, pulkkamäkeä ja puuronkeittoa. Lasten lempiruokaa on mannapuuro, mutta kaurapuuro menee ihan sujuvasti, samoin ruispuuro... Vielä kun saisi siivottua, niin hyvä olisi.

Tunnisteet: , ,

1 Comments:

At 9:39 ap., Blogger Neili said...

Tuollainen kommentti lämmittää kovasti tekijän mielä, eikö? Ja lapset alkavat vähitellen arvostaa käsillään väkertävää äitiään, kun kaverit kehuvat häntä. Joillekin kavereille olen neulonut lapasia, kun äiti ei osaa tai äitinsä sanoi, ettei itse ehdi neuloa.

 

Lähetä kommentti

<< Home