Hamsterikuu

Nyt on menossa perinteinen Lankahamsterit-tempaus. Itse ilmottauduin apuemoksi, ja päädyin Lankahamsterien ykkösiin.
Koska en ehdi edes ajatella välillä (ja sen huomaa lopputuloksesta), niin asetin itselleni kunniakkaan tavoitteen toimia apuemona ilman, että ostan lankaa. Ei pitäisi olla kauhean vaikea tavoite, viimeksi ostin jonkun kerän ehkä marraskuussa? Lokakuussa? Ei hajuakaan.
Ennen helmikuuta alotin esikoiselle raglania, sain sen viime viikonloppuna vihdoin valmiiksi. Ranteet rutisten sitten väänsin sitä, kun halusin päästä aloittamaan helmikuun puolellakin jotain...

Töissä on vaan lisääntynyt junamatkustaminen, tämän viikon sentään vietän perinteisesti auton ratissa huristellen ympäri maakuntaa. Taidan olla kohtalaisen iloinen perjantaina iltapäivällä, kun pääsen kotiin kotimaanturneelta...

Elämä on tätä nykyä pelkkää pyykkäystä, läksyjen kuulustelua, läksynteon vahtimista, ruuanlaittoa, tiskausta. Välillä voi vaihtelun vuoksi maksaa vähän laskuja, ja sitten taas lisää. En tajua, miten niitä voikin aina riittää, kun koko ajan saa olla nettipankissa naputtelemassa. No, tammikuu on aina ollut kaikkein pahin laskukuukausi, kun kaikissa vakuutuksissa osuu eräpäivä tammikuulle, tv-lupa, kaikki lehtilaskut...

Olen taas hukannut jonkun koulusta tulleen lapun, hoidosta tulleita lappuja en enää muista ollenkaan. Täytynee laittaa opettajalle viestiä, että mitähän pitikään muistaa ja milloin. Ja paljonko se maksaa.

Ai niin, lunta piisaa. Tälle viikolle luvattiin pakkasiakin, kunhan ensin se 20 senttiä uutta lunta on satanut. Ja minä tietenkin suuntaan saksanihmeen nokan sinne sakeimpaan pyryyn. Jiiihaa!