Täysikuu...

Joten meillä valvotaan. Neiti vajaa neljä vee on kuuhullu. Viime yönä valvoi yksikseen puoli kahteen, edellisenä yönä muistan hämärästi käyneeni likkaa kampeamassa petiin kolmen maissa.
Sen verran väsyttää, että näin viime yönä jo unta nukkumisesta. Olin Sotkassa ja etsin epätoivoisesti sohvaa tai edes nojatuolia, johon olisin voinut kellahtaa nukkumaan. Mutta koko lafka oli täynnä nahkasohvia ja niissähän ei voi nukkua...

No, onneksi päivän palaverit olivat "kevyehköjä" ja oma pomokin oli hieman nuutunut, joten mun ei-niin-kovin-pirteä olemus ei herättänyt huomiota.

Nyt minäkin olen pomo, tai pikkunilkki. Tehtävänkuva enemmän kuin epämääräinen ja eri osapuolten kuvitelmat mun tulevasta toiminnasta ja toimivallasta ovat suloisesti suureelliset. No, aika näyttää.

Tänään pitäisi väsätä kutsukortit kuopuksen juhliin ja selvitä illasta kolmen apinan kanssa. Kauan eläköön miehen iltavuorot.