Sahramin solmut

lauantaina, maaliskuuta 10, 2007

Maasturilla pääsee

Vaan meilläpä sellaista ei ole. Sen verran kurjassa kunnossa on tuo pikkutie, että mies eilen pyysi serkkuani tuomaan esikoisen mukanaan synttärijuhlilta kotiin omaa poikaa hakiessaan (sai toki hakupalkaksi laatikollisen jätskiä). Töistä tullessa suurin osa tiestä oli sohjoa pari-kolmekymmentä senttiä. Onhan sitä yleensäkin suojasäällä, mutta ei noin paljoa.
Sulaisi sitten edes kokonaan pois, vaikka se sitten tarkoittaa sitä, että on mutaa monta kuukautta.

Voi miksi pakkaset eivät jatkuneet?!

Kylälle on syntynyt uusi asukas, oli jo aikakin, kun hautajaisia on taas ollut. Ja muuttihan tänne jo alkuvuodesta pitkästä aikaa uusia asukkaita lapsineen. Onkin pitkästä aikaa reilusti lapsia kylällä. Niin paljon, että ekaluokkalaisiakin tulee 22. Jos tuo eskariopettaja päästää esikoista kouluun syksyllä...

Pitäisi piirtää kaavat ja ommella neidille uusi tanssipuku, vanha on vähän huonon mallinen (tai no, se olisi ihan hyvä, jos ompelisin siihen lisää kuminauhoja). Ei vaan ole oikein motivaatiota, jos neiti heitetään sieltä tanssiryhmästä pihalle. Ohjaaja ei pärjää neitin kanssa.

On taas onnistunut olo.

Tunnisteet: , ,

2 Comments:

At 7:49 ip., Anonymous seijap said...

Kuullostaa tutulta tuo tie tilanne. Onneksi suurin loska on jo häipynyt. Torstai-iltana olin varma, että kotiin en pääse.

 
At 8:52 ip., Anonymous catarina said...

Meille on 500 metriä maantieltä ja se on mäkeä ylös, kyllä paksussa sohjossa se on hankalaa, peruutusta ja vauhtia..
Mutta kesä tulee

 

Lähetä kommentti

<< Home