Rokulipäivän lekoiluhousut

Koska päivän suunnitelmat menivät uusiksi jo eilen, niin olen sitten vaan hissutellut ja hiissaillut. Aamupäivällä yritin kutoa taikajakkua, mutta totesin sen liian rasittavaksi - tai istuminen oli liian rasittavaa mahalleni.

Napsaisin sitten pinkistä loimusametista pätkän ja surautin saumurilla neitille tanssihelmaksi, sellaisen puoliympyrän muotoisen kappaleen, jonka päät ompelin päällekkäin ja helman huolittelin saumurin rullasaumalla. Vyötärölle kuja ja sinne kuminauha. Aikaa meni 20 min ja siitäkin osa aikaa hapen haukkaamiseen, kun teki vielä vähän pahaa.

Piti tänään mennä vanhempi-lapsi-tanssiin, mutta jääpä nyt sekin sitten väliin. Röyhtäyttää siihen malliin, että parin taivutus-kumarrus-nosto-kiepsahdus-pyörintä-liikkeen jälkeen ykäisisin sinne tanssisalin lattialle.

Kiitos myötätunnosta, olo on ihan ookoo, jos unohtaa päänsäryn ja etovan olon. Ruokakin pysyy sisällä, mikä on aina hyvä juttu. Meillähän oli jo pari viikkoa sitten eka mahatautipotilas, ehkä tämä on edelleen sitä samaa.

Lötköilin sitten lempilötköhousuissani ja totesin, että ne hajoavat käsiin. Tai siis jalkoihin. Kaivoin lastenhuoneesta jo jokin aikaa sitten ostamani pellavasekoitekankaan ja kasan käsityölehtiä. Muutaman Modan jälkeen muistin taas, miksi en siitä koskaan mitään ompele, koot alkavat 38, joku hassu juttu saattaa olla kokoa 36. Seuraavaksi selasin pari Ottobretä läpi, mutta niiden isoille lapsille vaatteet eivät olleet riittävän yksinkertaisia.

Ei kun takaisin SuuriKäsityölehtien pariin. Koko lehti on minusta ihan kökkötraktori (kiitos Ruben Stiller eikun kukas se olikaan, joka tuon lanseerasi, Peltsi?), mutta on siinä hyvät puolensakin: naisille vaatteita alkaen koosta 32 ja kaavat yksinkertaisia ja kuosittelemattomia. Niistä saa pienin muutoksin sopivia vaatteita.
Ainakin, kun jaksaa selata kaikki 30 vuosikertaa, jotka huushollista löytyy...

Piirsin kaavat ja mittasin lempihousuistani stretegiset mitat (lahkeista pituutta pois 10cm, vyötärölle lisää korkeutta 5cm ja ympärysmittaa vähän lisää - juu, olen pieni ja leveämpi kuin stdmitta). Tämän jälkeen pitikin huilata vähän aikaa ja syöttää lapsille porkkanoita. Ja etsiä päänsärkyyn apua.

Huilailun välissä sain ommeltua housut kasaan ja viimeisteltyäkin. Niistä tuli ihan jees, etenkin kun ottaa huomoon sen, että en ole itselleni ommellut mitään ainakaan vuoteen ja nojailin vieläkin välillä lavuaariin miettiessäni, että ykäänkö vai enkö. En ykännyt.

Pellava on pellavaa sekoitteenakin, rypistyy. Raidallinen kangas saa housut näyttämään pyjamanhousuilta, mutta kotihiissailuun justiinsa sopivat.
Hinta ehkä 2€, kangas on ostettu Naisten Pukutehtaantehtaanmyymälästä. En NP:n valikoimista voi vaatteita käyttää (koot alkavat 38:sta, joskus löytyy jotain koekappaleita kokoa 36) mutta kankaat ovat kivoja. Ompelulangoille en viitsi hintaa laskea. Olisi kiva käyttää kotimaisen tekstiiliteollisuuden tuotteita, mutta minkäs teet.
Jostain neuloksesta voisin ommella toiset.

Isommat mukulat leikkivät kerrankin jotain yhteistä leikkiä, Muropaketti ei mahtunut mukaan. Voi sitä surua!
Noo, johan noi kaksi alkoivat tapella, neitillä palikan kuva ottassa...