Liikaa vapaa-aikaa

Eihän se niin voi olla. Jollakulla on vaan liian pitkät ruokatunnit.



Koska en löytänyt itselleni tai lapsille mitään alennusmyynneistä, ostin sitten lohdutukseksi alelankoja. Etualalla on jo aiemmin ostettuja Fritids-lankoja. Niistä saanee hyviä patalappuja, jos en jaksakaan kutoa villahousuja ja tumppuja. Kuvittelen, että löydän kotoa muutaman kerän/vyyhdin noihin kirjaviin vapaalankoihin sointuvia värejä.
MiXat'it ostin värin vuoksi, Novitan Rusticassa on niin halju sininen. En tiedä, riittääkö puoli kiloa mihinkään, mutta lisääkään ei taida saada.
Pirkkalankaa nyt ostin ihan sen takia, että aina on hyvä olla perusvillalankaa neutraaleissa väreissä, etenkin tuo grafiitinharmaa varmaan löytää käyttönsä nopeasti.
Ja hahtuvakiekko nyt vaan kertakaikkiaan putosi niskaani lankakaupassa, eikä sitä nyt tietenkään voinut enää nostaa takaisin sinne katonrajaan, eihän?

Ihan rehellisesti voin sanoa, että olisipa lyhyemmät ruokatunnit. Tunnissa ehtii kyllä syödä hyvin, mutta joka päivälle ei pysty millään keksimään mitään järkevää ajankulutuspuuhaa. Toki töitä voi tehdä, mutta ei sitä aina viitsi työnantajalle ilmaiseksikaan urakoida. Kalliiksi tulee, sanon minä, vaikka alelankoja ovatkin.

Jäätelökioskista ostettu jäätelö maistui hyvälle, mutta aika kiskurihinta yhden pallon jäätelöstä otetaan, kaksi euroa. Kaksitoista markkaa ei olisi mennyt läpi!

Neitin juhla-asu

Uskomatonta! Sain kuin sainkin valmiiksi neitin juhlamekon asusteineen mummon juhliin. Eikä tullut edes kiire.


Mekko on malliltaan hyvin simppeli essumekko. Kankaina käytin kotoa löytyneitä pellava-puuvillasekoitekankaita, napit taakse löytyivät omasta nappikokoelmastani. Jouduin käymään käsityökaupan kautta vinonauhaa varten, kotoa löytyi vaaleanpunaista puuvillavinonauhaa ja vanhaa roosaa satiininauhaa, mutta kun minä halusin välttämättä ruudullista... Löytyihän sitä. Nauha maksoi enemmän (3€) kuin muut tarvikkeet yhteensä.
Idea on kopioitu vanhasta pieneksi käyneestä ostomekosta, kaavat löytyivät SuuriKäsityölehti 5/98, jossa oli "vauvan mekko".

No niin, eihän niitä asusteita ollut kuin yksi ihan tavallinen verkkopontso omalla takuumallillani. Lankana Novitan Sofia ja koukkuna suurin löytämäni metallikoukku (en tykkää yhtään muovikoukuista). Silkkinauha löytyi käsityökaapistani.

(ja kyllä, mekko OLI silitetty, mutta sen jälkeen se on ollut neljäveen päällä ja joutui jostain syystä myös Muropaketin käsiin... Yhtään suklaatahraa tai ketsuppilänttiä ei kyllä löydy! Ja pontson hapsujakin on näköjään saatu revittyä jo.)

Olen itse hyvin tyytyväinen lopputulokseen, sain toteutettua ajatukseni liki täydellisesti!

Nyt voisin innostua ja miettiä itselleni juhlavaatteet valmiiksi. Kävin kaupoillakin, ja löysin yhden mekon, joka leikkaukseltaan ja kooltaan oli juuri sopiva. Se vaan ei ollut alennusmyynnissä, enkä todellakaan maksa täyttä hintaa mekosta, jonka helmaa ei edes ole huoliteltu ja jonka saumat irvistelivät jo valmiiksi ja langanpäitä roikkui siellä täällä. Myyjän mielestä mekko oli ihan priimakamaa. No, löytyyhän noita rytkyjä kotoakin.

Ideoita riittää, toteutus voi hieman tökkiä edelleen.

Pilvipoudan harmaata

Ulkona on varsin mielenkiintoinen valo. Tasaisen harmaata, ihmisistä ei jää lainkaan varjoa. Pilvet eivät ole sadepilviä, eivät vielä. Huomiseksi ja seuraavaksi päiväksi on luvassa sadetta. Toivottavasti, pääsisin vähän helpommalla kasvimaan suhteen - ja saisin aikaa ommella.

Juhannukseksi siivosin loppujen lopuksi kuitenkin. Oikein lattiatkin pesin ja vaihdoin matot. Tai oikeastaan toin mattoja lattioille. Viime kesän jälkeen niitä ei juuri ole ollutkaan, koska Muropaketti ei oikein pärjännyt mattojen reunojen kanssa mönkiessään lattialla.
Autotallissa on pariinkin taloon matot puhtaina vuoroaan odottamassa. Seitsemän vuotta sitten kudoin muutaman kymmenen metriä mattoja, osa niistä meni tädilleni ja serkulleni, osan tein ihan itselleni. Ihan tavallisia räsymättoja, paljon sinisiä sävyjä, niitähän minun huushollistani muutenkin löytyy.

Edelleenkin laitan käytöstä poistetut vaatteet matonkuteeksi. Pitäisi vain joskus leikelläkin, seassa on monta vanaha lakanaakin poppanakuteiksi. Mummolla olisi poppanapuutkin, pienet näppärät, joissa työleveys maksimissaan 90cm. Äitini mattopuissa työleveys taitaa olla 140cm. Mummon 80-vuotisjuhlia vietetään ensi viikonloppuna.
Tai voi olla, että mummo onkin jo 81, tai vasta 79. Kun ei siellä rajan takana silloin niin tarkkaa kirjaa pidetty syntymävuosista, eikä etenkään annettu papereita mukaan sotavangiksi joutuneille...

Juhannus menikin leppoisasti, mitä nyt miesten pitkäksi venähtäneestä saunavuorosta tuli sanomista, käyttivät mokomat kaikki lämpimän veden ja antoivatpa vielä tulenkin sammua padan alta. Ei semmoinen passaa, ei etenkään juhannuksena!

Yhdistyksen rantajuhlissa en ollutkaan toimijana tänä vuonna, vaan ihan vieraana. Kuvasin ahkerasti, yhdistyksen kotisivuille pyydettiin valokuvia. Kokko oli mahtava, paras mitä on ollut koskaan minun mukana ollessa. Täytyy kiittää ahkeraa kokkovastaavaa, joka huolehti kokon pystyttämisestä ja huolehti myös paloturvallisuudesta, kokon ympärille kaivettiin palo-oja ja ympäristö kasteltiin läpimäräksi ruiskulla (järvestähän sitä vettä saa).
Väkeä oli paljon, mutta kuuma ilma vähän verotti intoa ostoksiin. Ihmiset vain istuskelivat rinteessä ja naukkailivat omia eväitä...

Töissä on hiljaista. Hiirenhiljaista, toimiikohan tuo ilmastointi lainkaan?
Saankin koko kesän nauttia hiljaisista hetkistä, tällä hetkellä parhaat kesälomailmat on povattu minun lomaakuulleni...
Voisin vitsailla huopatossutehtaasta hienäkuussa, koska kaapissani lojuu Vapaa-ajanlankaa 600g ja MiXat-villasekoitelankaa 500g. Puikkoja ei vaan ole.

Lapset menivät varahoitoon, Muropaketti muiden mukana. Oli hieman haikeaa katsella, kuinka luottavaisesti pieni poika tallusti hoitajan vierellä pois äitin luota. Minun kultani ("Ei ole" sanoo Muropaketti ja halaa lujasti).

Niin tosiaan. Mummon juhlat ovat viikonloppuna ja neitin asukokonaisuus on vasta suuri suunnitelma (onneksi edes kengät ovat olemassa). Esikoiselle ostin valkoisen kauluspaidan, Muropaketin vaatteet ovat vielä suunnittelematta. Itsellenikin pitäisi jotain keksiä, ja miehen vaatetuskin kaipaa varmaan varmistelua, ettei tule ikäviä yllätyksiä.

Taidan tässä valmistella vielä pari työmatkaa ja sen jälkeen alan puhua seinille, ettei ääni ihan käheydy hiljaisena kökkimisestä.

Käsityötä monella saralla

Viime viikkoina Sahramissa on tehty kaikenlaisia käsitöitä. Tätä tosin ei tämän tönön asukit saaneet aikaiseksi...


Tässä tosiaan luulisi riittävän puuhaa alkulämmittelyihin, ja eiköhän huushollikin lämpiä näillä puilla aika pitkään!
Naapurin isäntä toi puut pihaan, ja kasasi pinot käsin ja yksin. En voi kuin ihmetellä ihmisen sitkeyttä ja vahvuutta, appiukon kanssa laskettiin, että pinossa on puuta 16 kuutiota, suurimpien pöllien tyvipaksuus on kolmisenkymmentä senttiä! Tokihan nämä ovat tuulenkaatoja ja pystyyn kuivaneita, mutta silti...

Nyt tarvitsisi hankkia sirkkeli pellon toiselta laidalta ja jostain aikaa, että saisi pätkittyä ja pienittyä nuo...

Pinon päässä koreilee oma kahden viikon "uurastukseni" tulos.


Nysväsin tämän laukun kanssa tosiaan 14 päivää, tapojeni mukaisesti en ehtinyt toisina päivinä kuin pari saumaa tai tikkausta ommella. Vaikka kassissa on pahimmillaan 9-kertaisesti paksua farkua, Pfaffini kesti sen kuin mies. Yhtään neulaa ei katkennut! Ja jälkikin oli siistiä, mitä suuresti hämmästelen - vanha Husse kun ei paksuihin kankaisiin kyennyt. Kaavat ovat jostain viimeaikaisesta SuuriKäsityölehti-numerosta - jotain kai aikakäsityksestäni kertoo se, että lehti oli 1/05...
Farkut ovat miehen farkkusortsien puntit (ostin siis normaalit farkut pari kesää sitten meihelle ja katkaisin puntit, jotta mies sai itselleen farkkusortsit) ja sisäkangas kuviollista puuvillaa, jotka ostin aikoinaan Hervannasta huimaan viiden markan metrihintaan. No, opiskelijalle sekin oli välillä kova hinta, en metriä enempää raaskinut kangasta ostaa (johtuisikohan siitäkin, että ostin muutamaa muutakin kangasta silloin...?)


Kassi on ihan kivan kokoinen, ihan aaneloskansio ei mahdu, mutta seiskaveikka ja nallekerä sopuisasti kyllä.
Toisessa päädyssä on ulkopuolella pieni tasku, johon mahtuisi kännykkä. Kännykkätaskuksi se on vain turhan turvaton, kun taskussa ei ole mitään kiinnitystä. Laukun sisäpuolelle ompelin isomman taskun, johon mahtuu vaikkapa se kännykkä ja avaimet (mutta niin joo, niitähän ei saa säilyttää samassa paikassa, ettei avain lyö oikaria kännykän akkuun...)

Kassin piti olla isompien lasten lahja hoitopaikassa pitkään ollelle harjoittelijalle, mutta enpähän viikossa saanut sitä valmiiksi. Joudun ehkä pitämään kassi itse, voi harmi sentään.

Paljon suurempi urakka on kuitenkin ollut alapihalla... Oikea vuori.


Mutta eipä hätää! Onneksi on innokkaita työmiehiä!


Innokkaan apumiehen avulla (tai oikeastaan hänen avustaan huolimatta) kasvimaa pääsi nurmisilpun lämpimään huomaan. Näisä riveissä on papuja ja juureksia eli kyssäkaalia ja punajuurta sekä lehtijuurekasta. Tai sehän on paremmin tunnettu mangoldina, mutta punajuuren muunnos. Bright light!


Taidan joutua uusintakyvöihin papujen kanssa. Monenlaista olen saanut kasvimaallani onnistumaan, mutta papujen suorakylvöä en koskaan. Eiköhän ole jo kuudes vuosi, kun koitin onneani... Eivät avomaankurkutkaan itäneet.

Muutamana viime yönä olen pelännut, että halla hyökkää kasvimaani kimppuun, viime yönäkin lämpö vajosi alle neljän asteen. Olen jo laittanut ulos kaikki kurpitsoja ja auringonkukkia myöden, olisi todella sääli ja surku, jos nyt tulisi vielä pakkasta.

Huomenna kyllä käsitöitä riittää. Aamulla joudun viettämään aikaa pomoni kanssa, kehityskeskustelun merkeissä. No, jos odotan saavani ankarat haukut, niin en voi pettyä pahasti? Yksi työkaveri on stressilomalla, toinen jäisi jos ei jäisi justiinsa kesälomalle, kolmas on muuten vaan kipeä...

Taitaa olla silti päivän leppoisin hetki se keskustelu. Kotona nimittäin odottaa kaksi sairasta lasta, neiti ja Muropaketti ovat kipeinä. Muropaketti oksensi äsken syliini, kuumetta on hieman vajaa 40 ja sitä rataa. Neidillä sentään vain 38.
Josain välissä pitäisi saada kasattua rulettivoitot juhannusjuhliin, ja pitäisi kai taikoa kymmenkunta sellaista palkintoa, jotka voisi antaa ihan pienille vuosikkaille. Kuvittelin ehtiväni tällä viikolla etsimään kaupungilta, mutta taitaa olla turha luulo.

Ja koska emme ole juhannuksena kotona, en taida vaivautua tekemään juhannussiivousta. Vai pitäisikö lakaista katajanoksilla ja iskeä koivut savimaahan portinpieleen?

Lantteja köyhille

Neiti kulkee ämpäri päässään ja silmillään uimalasit ja huutelee Lantteja köyhille! On se hyvä, ettei ole naapureita.

Joskus vaan väsyttää tämä kaikki. Olen yrittänyt koko päivän tehdä hommia kasvihuoneella ja kasvimaalla. Sainkin ruhtinaallisen kymmenen minuuttia olla rauhassa, ennenkuin Muropaketti tuli sinne tallomaan punajuuren taimia ja hernepenkkiä möyhentämään. Ehdin kastella pari riviä taimia...

Muropaketin tehdessä tuhojaan istutin kurpitsat kohopenkkiin. Tai no, se on melkein oikeaopinen kohopenkki, alimmaisena risuja ja niiden päällä nurmipaakut. Niiden päälle kasasin muutamankin kottikärryllisen ruohosilppua ja sen päälle kompostista mullat. Luulin, että olisi ollut raaempaakin, mutta olikin ihan käyttökelpoista kamaa - kurpitsoille. Penkki ehti viikon aikana jo vajota ja kuivua, viikko sitten sunnuntaina sain sen tuohon malliin. Nyt joudun varmaan kastelemaan oikein urakalla, ennenkuin taimet ovat sen verran juurtuneet, että pärjäävät maakosteudella.

Kasteleminenkin muuttui sitten tänään haasteelliseksi, kun käteeni jäi pöntön hana. Se katkesi juuresta, toki vielä toimii auki-kiinni-periaatteella, mutta eipä ole enää mitään kierrettä, mihin kiinnittää letkunpätkä. Vesi siis roiskii pitkin kinttuja.

Hain jo tomaatin- ja paprikantaimet, samalla otin muutaman kurkuntaimen. 30 kylvämästäni kurkunsiemenestä on itänyt tähän mennessä kolme, ei nouse itävyysprosentti kovin huikeaksi. Kaksi perunantainta löysin, sääli vaan, etteivät ne olleen niissä potturiveissä, jotka tein viikko sitten. Viimevuotisista nousseet.
Papujen kanssa ei taida tänä vuonna tulla säilöntäongelmia, kolmesta itäneestä vahapavusta yhdestä on syöty jo verson pää, joten se ei siis kasva vaan kuihtuu sirkkalehtineen jossain vaiheessa.
Herneitä on noussut ihan kohtuullisesti. Niissäkin on joku ihme kato käynyt paikoittain. Jos en tietäisi, niin luulisin jonkun käyneen napostelemassa ne parempiin suihin...
Viisi maissia jo löysi paikkansa kasvimaalta, joudun osan laittamaan kasvihuoneeseen ja osalle ehkä etsin turvasataman jostain muualta. Maissihan ei tykkää, että eri lajikkeiden siitepölyä pöllähtelee...
Nyt näyttää siltä, että saan kaikki haluamani mahtumaan kasvimaalle, ilman kohopenkkiä ei olisi kyllä onnistunut ollenkaan.

Esikoinen on purrut neitiin ainakin kolme kertaa kunnon hampaanjäljet, takapuoleen, kantapäähän ja käteen. Niistä jää mojovat mustelmat.
Neiti kunnostautui ja tyhjensi dvd-kaapin lattialle. On tasan yksi kaappi, johon mukulat eivät saa koskea, ja tottakai neiti meni ja vetäisi sieltä sitten kamat lattialle. Että mä tykkäsin taas.

Jäätelöt sotkettiin laiturille ja ketsupit pitkin ketsuppipulloa. Nyt Muropaketti alkoi haiskahtaa, kohta oltaisiin oltu menossa saunaan...

Miestä ei täällä näy (kuuluu kyllä, kun välillä soittelee), joutui töihin koko viikonlopuksi, käy yöllä kotona nukkumassa ja palaa pikapikaa aamulla heti takaisin. Ja ensi viikon on iltavuorossa, lapset eivät näe siis silloinkaan isäänsä. Ja nyt jo meno on ihan liikaa mun hermoilleni...

Lintusilla kukki mun äitienpäiväruusuni tosi nätisti, punainen ja pinkki.

Onneksi edes töissä viime viikko meni putkeen, tulostin hajosi ja pari tietokantaa jumitti, mutta sain ainakin päivitettyä omia hommiani riittävästi... Pääsen kuulemma kehityskeskusteluun kuukauden päästä, kun olen ollut uusissa hommissani puoli vuotta. Ehtisikö viikossa skarpata niin paljon, että saisin palkankorotuksen?

Uskomatonta...

Tein monessa blogissa mainostetun peruskoulutestin. Tulos oli aika mukava, tosin parin aineen arvosanat ovat näköjään laskeneet, ja ruotsin noussut - enkä saanut käsitöistä kuin kasin. Kun en suostunut tekemään kansallispukua ja ryijyä (kutomalla).

Äidinkieli.................... 10
Englanti...................... 10
Ruotsi........................ 10
Matematiikka.................. 10
Fysiikka ja kemia............. 10
Biologia ja maantieto......... 10
Historia ja yhteiskuntaoppi... 10
Uskonto........................ 9
Liikunta ja terveystieto....... 8
Musiikki....................... 9
Kotitalous.................... 10
Käsityö: tekstiilityö......... 10
Kuvataide..................... 10
Käytös ja huolellisuus......... 8

Keskiarvo.................... 9,6

Tuolla pohjalla pärjäsi aika hyvin, vaikkei koskaan oppinutkaan integroimaan.
Ehkä se johtuu siitä, että käytös oli vain kasi.