Tahtoo ja unohtaa, pitäisiblogi on taas vauhdissa

Ja unohtaa mitä tahtoo.

Ja unohtaa muutakin. Esimerkiksi sen, että neitillä olisi ollut klo 10.15 hammaslääkäri. Sehän on hyvä muistaa klo 11.14... Hammaslääkärisetä oli inha ja nauroi kun soitin, että olin unohtanut koko ajan. Sellaista kuulemma sattuu aika useinkin. Neiti sai uuden ajan parin viikon päähän.

Herra hammaslääkäri on esikoisen tulevan luokkakaverin isä, joten on paree pitää hyvät välit hänen kanssaan.

Eilen sadeillan ratoksi neiti katseli isänsä kanssa Teini-ikäisiä mutanttininjakilpikonnia. Meillä on alkuperäisestä sarjasta 7 kasetillista jaksoja, ja pari kasetillista tätä uutta versiotakin. Minä väänsin samalla kangasta palasiksi (pitäisi taas vaihteeksi neitille saada mekko aikaiseksi). Neiti tuli kurkkimaan pöydän ääreen ja nappasi pari kangassuikaletta, toisen vyöksi ja toinen silmänauhaksi, johon piti leikata reiätkin silmien kohdalle. Olisi kuulemma pitänyt tehdä kilpikin... Miehen kummipojalla oli viisivuotiaana tmnt-puku, jossa oli se kilpikin, mutta eipä ole tainnut ko. pojan äiti sitä pukua säästää... Olinkin jo unohtanut kokonaan, miten mukaansatempaavaa tuo kilpparitouhu oli parikymmentä vuotta sitten (no, niin kauan siitä tuntuu olevan).

En saanut neitin mekkoa valmiiksi, mutta sain leikattua samanlaisen koltun palaset vielä vauvanukellekin. Vauvanuket ovatkin olleet suosiossa taas viime viikot, kun kävimme etelässä katsomassa kummipojan pikkusiskoa ja viime viikolla näimme pikkulikan pikkuveljen.

Muropaketti on hauskuuttanut minua moneen kertaan leikkimällä vauvanuken kanssa. Nimenomaan nuken kanssa, ei nukella. Nukelle on selitetty pitkät litaniat siitä, onko korvia (on, sekä vauvanukella että Muropaketilla oli molemmilla korvat, mikä oli aivan ratkiriemukasta Muropaketin mielestä, paljon hauskempaa kuin se huomio, että molemmilla oli napa) onko käsiä, onko sormia, onko pipi (vauvanukella ei ollut, MPllä oli, mukamas). Isoveljen touhuja on katseltu yhdessä vauvanuken kanssa ja jännittäviä lastenohjelmiakin katsoivat yhdessä.

Vauvanukeille pitäisi saada tehtyä vaatteita. Vaipat löytyvät kahdelle, mutta nukkeja on yhteensä viisi! Ja pitäisi olla vielä vaihtovaipatkin kaikille... Olisi varmaan helpointa tehdä muutama kuori ja sisävaippoja, kuoriahan ei tarvitse joka vaipanvaihdolla vaihtaa... Ja villahousuja voisi käyttää sisävaippojenkin kanssa. Noita sekundaPULeja löytyy sekä tyttö- että poikakuosia.

Vaatetuksen osalta lienee minimivaatimuksena se, että jokaiselle olisi ainakin mekko tai paita+housut. Eikös se nyt olisi edes kohtuullista? Olisiko liikaa vaadittu, että jaksaisin käyttää kaksi tuntia aikaa ommellakseni saumurilla viisi pikkuruista t-paitaa ja viidet housut?

Taitaa olla, tällä vireystasolla (joka on pysynyt samana viimeiset 27 vuotta).

Esikoiselle aloitin villapaitaa, eihän ne langat ole odotelleet vasta kuin 2 vuotta. Väriyhdistelmä pojan omista ideoista, ja lankana pari vuotta sitten ostetut nallet ja woolit, joiden vuosikerroista en voi mennä takuuseen.

Isännällä selkä hajalla ja Muropaketilla reikä otsassa. Täytynee palata reaalimaailmaan...