Oma maa mansikka

Laitoin yöllä puoli yhden aikaan viimeiset mansikkapurkit pakkaseen. Perkasin 10 kiloa mansikoita, ja nyt sormet ovat sen näköisetkin. Mutta ehkä kesällä sitä ei kukaan huomaa?

Eilisen piti olla oikein rauhallinen ja mukava päivä. Aamulla raahasin kaksi mukulaa miehen vanhempien luo, sitten ajelin kaikessa rauhassa (pakko, koska edellä ajoi letka reilusti alle rajoitusten, eikä ole mitään järkeä lähteä ohittelemaan viittä-kuutta autoa kymmenen kilometrin matkasta...) naapurikuntaan. Kiipeilin ja konttailin siellä ja mietin taas pudistellessani housunpolvista mineraalivillaa ja koivunsiemeniä, että onpa kiva kun on tullut luettua korkeakoulututkinto. Tottakai siellä meni paljon pidempään mitä olin kuvitellut.

Matkan varrelta piti äkkiä käydä ostamassa mansikat pakastusta varten - mutta se marjatilan myynti olikin kypsytystauon takia suljettu. Niinpä, tosin se luki vasta siellä myyntitilan ovessa, eikä suinkaan muutaman kilometrin päässä päätien varrella olevassa kyltissä. Eikun pois ja etsimään mansikoita muualta.

Minulla kun on aina taipumus onnistua missaamaan mansikoiden pääsato, milloin mistäkin syystä. Nytkin oltiin koko viime viikko reissussa...
No, Prisman pihamyynnistä sainkin ihan hyviä marjoja, tosin myyjäpoika kai katsoi ulkoista olemustani sillä silmällä, että yritti myydä mulle toissapäiväisiä mansikoita alennuksella. Joo, mä en ole mikään tyyli-ikoni, mutta silti.

Prismassakin kävin ihan sisäpuolella, mutta mukaan ei sitten tarttunut kasvihuonekurkkuja kummempia. Lankaakin oli, Jengaa tosi hyvässä tarjouksessa 3,5€/kerä, mutta kävin sitten laittamassa ne pois ostoskorista poislähtiessä. En mä tartte.

Taisin olla kipeä.

Seuraavaksi sainkin taistella paperitöiden ja sähkökatkon aiheuttamien tietoliikennehäiriöiden kanssa (olipa hienosti sanottu siitä, kun mikään ei pelannut ja asiasta jotain tietävä oli Varkauden kohdalla matkalla pohjoiseen...). Autossa haisi epäilyttävästi käynyt mansikkahillo ja lapset aloittivat tappelun heti kun sain heidät lastattua anoppilan pihasta autoon. Kotiin, lapsille vaatteiden vaihto ja pellon laitaan odottelemaan ulkomaan eläviä.

Rakkaat lapsoseni ehtivät sitten odotellessa kiusata pellonlaidan kissan karkuteille (siihen riitti kirkas lapsenääninen hihkaisu). Pikkuveljen kissikin oli paikalla. On se sitten nätti, hännättömänäkin. No, itseasiassa sillä on pieni töpö vielä, vähän ilveksen hännän kaltainen. Mahassa taas uusi reikä, ja laiha kuin mikä. Ja nälkäinen, mutta lääkärien ohjeiden mukaan ei saa syöttää muin tietty määrä päivässä...

No, ulkomaan elävät olivat jonottaneet rajalla 4 tuntia ja tulivat sitten vasta kahdeksalta.
G oli ihan itsensä näköinen, vaikka ihan kokonaan harmaantunut. Mutta niinhän oma isänikin on, mustatukkaisia ovat molemmat olleet. K taas olikin paljon rennompi kuin ennen. Sitä se mummous teettää!
Ehdittiin sitten hätäisesti hörpätä kuohuviiniä ja sitten lähdinkin lasten kanssa kotiin (mies oli sillä aikaa eksyttänyt pikkuveljen metsään) niitä mansikoita perkaamaan.
Ja sitten perkasin mansikoita.
Ja perkasin mansikoita.

Mietinpä vaan, että paljonkohan niistä talouskäyttöön myydyistä mansikoista olisikaan mennyt haaskiin, kun näistä paremmistakin tuli vajaa kaksi litraa roskaa...