Kuinka kadottaa inspiraatio kolmessa tunnissa

Luomisprosessissa on 10% inspiraatiota ja 90% perspiraatiota. Tänään hukkasin inspiraation, ja senhän tietää, mitä siitä seuraa...


Aamulla totesin, että onpas kiva ilma. Lapset viihtyvät pihalla, kun on kuivaa ja lämmintä, ja Muropakettikin tuntui aamusella viihtyvän oikein hyvin. Ajattelin, että onkin hyvä päivä ommella pari PUL-taskua, kun niitä tuntuu olevan aina liian vähän (mies suostuu niitä käyttämään, joten yritän katsoa, että niitä on aina käyttökelpoisina).

En sitten löytänyt kaavaa mistään. Olen muokannut eri kaavoista Muropaketille hyvin istuvan mukavan mallisen vaipan, joka on helppo ommella ja käyttää. Enkä todellakaanmuista, että mikä alkuperäisistä kaavoista olisi lähinnä sitä, kun en edes muista, että minkäkokoista kaavaa olen käyttänyt pohjana...

Kahden ja puolen tunnin etsimisen jälkeen luovutin ja piirsin vanhaa vaippa venyttämällä uuden kaavan. Ja etsin toiset kankaat, kun en halunnut käyttää noita brPULeja testivaippaan. Kaivoin siis esiin vanhaa printiPULia, joka on tönkköä pesemättömänä ja vielä kakkoslaatua, joten se joko pitää tai ei pidä, riippuen siitä, onko leikkuukohdassa sattunut olemaan hyvä vai huono kohta.

Siinä vaiheessa aikaa oli kulunut kolme tuntia ja inspiraatio oli muuttunut 100% perspiraatioksi.

Olipa lämmin päivä.

No, nyt on vaippa ommeltu ja koekäytössä. Liian iso, lisäksi laitoin PULin alle varmuuden vuoksi kosteussuluksi kerroksen fleeseä, joten kuori on paksukin. No, tuolla kaavalla saisi hyviä yövaippoja...