Veljekset kuin ilvekset

Tammikuun lopulla mies näki ilveksen jälkiä. Nyt niitä jälkiä näkyy pellon toisella laidalla kissan kyljessä. Oli onneksi päässyt livahtamaan isomman kissapedon kynsistä, osa nahkaa oli jäänyt sille tielle... Kissalla on siis revitty kyljestä reilu pala nahkaa ja vieressä on viiltojäljet (koko sopii isohkoon ilvekseen, eli kettu on kokonaan poissuljettu ja suden jäljiltä tuskin kissa olisi päässyt karkuun).

Eläinlääkäri tikkasi ja tuikkasi vielä antibioottia nahan alle, kyllä se siitä, kaksi viikkoa sisätiloissa. Joo. Mitenhän pitää kaksi viikkoa sisätiloissa kissaa, joka ei suostu mitään tarpeitaan tekemään hiekkalaatikkoon (paitsi nyt kun on tarpeeksi kipeä)? Viikko onnistuu kyllä, täytyy vain toivoa, että haava on jo kasvanut umpeen siinä ajassa. Jospa nyt kollinrontti (entinen sellainen, killuttimet on napsaistu pois) pysyttelisi lähempänä omaa tonttia...

**********************************************
Kaikkea sitä sattuu ja tapahtuukin.

Miehellä on selkä aivan jumissa, könöttää menemään kuin entinen opettajani. Eilinen sauna ja uinti vähän helpottivat, mutta tästä päivästähän ei koskaan tiedä.
Lapset ovat täysin rinnoin käyttäneet tilannetta hyväksi.

Tiedättekö, miltä näyttää olohuone, joka on kuorrutettu porontaljasta revityillä karvoilla ja laitettu sen jälkeen tuuletin päälle?

Minä en halua tietää.