Puuhamaa

Päässä kaikuu Mikko Alatalon renkutus, voi yäk.

Pikkusiso tuli pohjoisesta vihdoin pellon toiseen laitaan, ja tuli hyvä tilaisuus lähteä Puuhamaahan (lapset ovat ruinanneet, pyytäneet, kiristäneet, ritisseet, anelleet reissua johonkin pyssellandettiin ja kun tuo on nyt kuitenkin melkein naapurissa). Puolilta päivin lähtö ja seitsemältä takaisin.

Mitä opin tänään? Puuhamaahan kannattaa ottaa tosiaan omat eväät mukaan, ruoka siellä on pahaa. Kyllähän sitä syö, mutta...
Joka kolmas Puuhamaahan tullut perhe on vähintään kolmilapsinen, noinkolmasosa autoista parkkipaikalla oli tila-autoja. Meidän porukka siis sopi sekaan oikein hyvin, neljä lasta ja vanhemmat...
Aurinkorasvaa tarvitaan vielä elokuussakin - onhan tämä sentään kesälomakuukausi.
Äiti-ihminen väsyy tuolla sen verran, että jos kotiin palattua laskee hetkeksi päänsä tyynylle, nukahtaa.

Mukavaa oli, ainakin lapsilla. Osa alueesta jätettiin tietoisesti kiertämättä, trampoliini löytyy omalta pihaltakin. Uimassa lapset eivät viihtyneet kovin kauaa, vesi oli kylmempää kuin omassa altaassa.
Loopsterissa tulee huono olo, ainakin jos pyörittää sitä koko ajan samaan suuntaan. Ei siihen heti ruuan jälkeen.

Vielä pitäisi ehtiä asuntomessuille ennen niiden sulkemista, nythän ne ovat taas kahdeksaan asti auki. En oikeastaan tiedä, onko siellä meille mitään (kuusi makuuhuonetta, joista yksi äitin langoille...?) mutta onhan se hauska mennä tiirailemaan.

Riihimäelle kirpparille ei sitten ehditty, ja luulen, että jätän suosiolla loput langat muille. Minä tosiaan pelkään sitä, että minunkin lankani joskus kokevat samanlaisen kohtalon...