Sahramin solmut

tiistaina, helmikuuta 06, 2007

Kahden pipon loukussa

Olen yrittänyt olla ahkera hamsteri. Aloitin paksusta langasta perulaispipoa ihan itselleni. Aloitus meni nappiin, korvaläpät onnistuivat hyvin. Lankana on musta-valko-harmaa Jenga (sopii Project Spectrumiinkin), ja korvaläpät tulivat molemmat mustia. Epäonnisen aloituksen jälkeen sain tarpeeksi pienen kupuosankin aloitettua. Huomasin siinä, että se Jengahan on raitalankaa. Sain kupuosankin valmiiksi ja totesin, että heikko näkyvyys vaivaa.
Purin kavennukset ja pari senttiä suoraa pois ja kavensin uudestaan (ja vahingossa onnistuin jakamaan 54 silmukkaa tasan, koska poimin purun jälkeen silmukat kolmelle puikolle). Nyt meni kavennukset tasavälein ja pipo oli sopivan kokoinen.

Mutta mun päässä kaikki näyttää kamalalta. Hö, mää en ala. Purin päättelyt ja yhden kavennuskerroksen ja rupesin vääntämään pötköä niillä kolmella puikolle jääneellä silmukalla. Kolme kertaa pötkö ja poimin vielä pötköjen väleistä silmukat ja tein keskellekin pötkön. Olisikohan vähän parempi?

Koska korvaläpät lepattivat ja langanpäätkin näyttivät olevan päättelemättä, poimin läppien kärjistä silmukat ja tein taas pötköä. Yhtäpötköä koko ilta.

Sitten pitikin laittaa mukulat nukkumaan ja ennen sitä ruokkia ja niinpoispäin. Jäi viimeinen pötkö kesken ja langat päättelemättä. Ei kuvaa, ei ääntä, vain paleleva pää tänään. Huomenna on pakko olla valmis, koska olen koko päivän pihatiloissa ja ulkoilmassa on luvattu huomiseksi jotain 14 ja 24 pakkasasteen väliltä.

Sen toisen pipon aloitin sillä välillä, kun kuvittelin tuon ekan pipon olleen valmis, siis kun olin siitä langan katkaissut ensimmäisen kerran. Pikkusisko teki jo syksyllä tilauksen isosta piposta ja näytti Jyskälän serkun lötköpipoa. Siitä mallasin lähinnä värin ja mallineuleen (korinpohjaa). Ei tuo nyt kai kauhean lötköä ole ja lankakin saattaa loppua kesken...
Jännä juttu, että Seiskaveikka tuntuu ihan kamalalta päässä, mutta tuo Isoveli ei kutita oikeastaan ollenkaan.
No, lettuja paistellessa ja Jengapipoa pähkäillessä Isovelipipo on edistynyt jonkin verran, muttei tarpeeksi.
Mies tarvitsisi pipon, ja sellaisen voisi aloittaa kunhan saan tuon Jengan valmiiksi ja pikkusiskon pipon siihen malliin, että voi koeistuttaa sen miehen päähän. Jos ei kutita, niin teen miehelle sitten jostain kaappien kätköistä löytyvästä Isoveljestä päähineen.

***********************************

Sulkkunen on kränä ja neiti yskässä. Sulkkusen kränän kanssa pärjää, mutta neitin yskän kanssa olen vähän nesteessä. Kirjaimellisesti, neiti yski ja yski ja lopulta ykäsi selkääni. Eihän siinä muuta kuin raahasin itseni ja likan suihkuun ja kuurasin mansikka- ja vadelmasamppoilla paremman tuoksuisiksi. Petin petasin sohvalle ja nukuin sitten yön olkkari-makkari-lastenhuone-kolmiossa. Päässä on pöperöä ja kohta tuntuu, että univajeen takia alan kävellä päin seiniä. Ja töitä pitäisi tehdä.

Tunnisteet: ,

1 Comments:

At 3:59 ip., Blogger muoriska said...

Jep hyvin päässyt eroon.. omat stepit jäi, ja periaatteessa yhdestä tai kahdesta kerästä niitäkin voisi luopua.. :D

Mitäs sie meinaat 30 asteen pakkasella pihalla tehdä?
Mää kävin silloin kun meillä oli -46 astetta kappasta oikein iltapäivä kävelyllä :)

 

Lähetä kommentti

<< Home