Imellettyä perunaa eli ilves on iso kissa
Tein tänään keittiöstä löydön. Kurkkasin puuhellan nurkkaan unohtuneeseen kattilaan ja löysin reippaasti imeltynyttä perunamuussia. Onnistuin urheasti tyhjentämään sen vessanpönttöön, ihan oksentamatta. Jotenkin tuo käyntiin lähtenyt tärkkelys saa aina oksetuksen aikaan, riisi, makarooni, peruna, ihan sama. Yök. Äkkiä kattila tiskikoneeseen ja koneen luukku kiinni.
Tuo pottumuussi kyllä oli niin epäonnista kuin olla voi palamatta pohjaan. Eteisen oven välissä oli perunoita jäätynyt, alunperin liian suuresta pottumäärästä jäljelle jäi kuorittavaksi juuri ja juuri riittävästi. Aloin pilkkoa pottuja, ja kinder-kirous iski: halkaistessani perunan sisältä paljastukin tumma onkalo... Että ei ihan tullut sopivaa määrää muussia. Paikkasin puutteen Oolannin pakastemuussilla. Ihan hyvää, muttei kelpaa meidän mukuloille. Ei kelvannut kunnolla nytkään ilman isoa voisulamäärää ja ketsuppia... Koirakin jätti annoksestaan syömättä
Unohdetaan einekset.
Mies teki löydön lenkillä, ihan päiväntuoreet ilveksen jäljet. Onhan niitä tuolla metsissä, se ei ole uutta. Tuoreita jälkiä ei kyllä meinaa löytää, nyt ovat talvet olleet niin vetisiä, että jäljet ovat hetkessä levinneet lapion kokoisiksi länteiksi.
Iso kissahan tuo ilves on. Jos tavallisen maatiaiskissan tassunjälki on kahden euron kolikon kokoinen, niin ilveksen tassunjälkeen mahtuu miehen nyrkki. No, onneksi ilveksen tassut ovat suhteessa sen ruumiiseen suuremmat kuin kotikissoilla - muuten mttässä kävelisi vastaan melkein vasikan kokoisia tupsukorvia töpöhäntineen.
Ilves on maakuntavaakunamme tunnuseläin, eikä syyttä.
Karhun tassun jälkiä löytää kesäisin, karhut kulkevat metsäteitä pitkin pitkiäkin matkoja. Ilvekset ovat arempia, kai ne luokittelevat itsensä saaliseläimiksi ja välttelevät avoimen aukeita paikkoja.
Sudet käyvät täällä vain ohikulkumatkoillaan, idästä länteen. Pitäisiköhän niille pystyttää opastaulu...
*************************
Opettelen taas takanlämmitystä. Saa nähdä, onnistunko pökerryttämään porukan häkään vai saanko pirtin kylmenemään... Pitäisikin ostaa häkävaroittimet.
Mikään käsitöihin viittaavakaan ei ole edistynyt. Huomenna sentään kuulemma lyhennän pikkusiskon mekon olkaimet...
**************************
Kävin tänään katsomassa vanhaa työkaveria sairaalassa. Paksusuolesta löytyi iso kasvain, suolta pätkittiin pois iso pätkä, lopulla pitäisi kuulemma kuitenkin vielä selvitä. Vaikea ymmärtää, että kyse on kuitenkin vakavasta asiasta, syövästä. Naurettiin ja vitsailtiin ja juteltiin niitänäitä. Muutaman viikon päästä pitäisi viimeistään selvitä, minkätyyppinen kasvain oli, kun patologin lausunto tulee. Äkäinen vai vain kärttyinen?
Tunnisteet: Eläimet, Maalaiselämää
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home