Kun jalat eivät kanna

Meillä on parina viime päivänä jalat ja niiden toiminta olleet huomion kohteena. Torstaina mies huomasi kissan ontuvan. Totesin saman itsekin illalla, eikä perjantaiaamunakaan kissan kävely ollut parantunut. Päinvastoin, se ei enää varannut painoaan ollenkaan toiselle takajalalle. Olemme nyt tehneet kissan olon mahdollisimman mukavaksi, nukkumispaikoille on raivattu helppokulkuiset reitit, ruokakupit on nostettu lattialle ja vesikuppeja on ripotelty ympäri huushollia. Tiistaina on eläinlääkäriin meno, jos ei ontuminen lopu sitä ennen. Mitään jalassa ei näy, kissa ei edes arastele sitä, kun sitä tutkii. Ei haavoja, ei naarmuja, ei turvotusta, ei kuumottavia kohtia. Kissa on jo oppinut hyötymään vaivastaan, se kyyhöttää surkeana makuuhuoneen oviaukossa ja odottaa, että joku nostaisi sen sängyn päälle... Ja silti se näppärästi pääsee loikkimaan saunanlauteille. (tämän takia en ole pitänyt kovaa kiirettä elänlääkäriin menolla, jos kissa lakkaisi syömästä, juomasta, pissaamasta ja lauteille kiipeämästä, niin olisin hyvin huolissani).

Huomionarvoista on se, että Sulkkunen antaa kissan ruokakippojen olla rauhassa lattialla, tähän asti poika on käynyt syömässä kissanpapuja heti kun silmä välttää...

Ehkä Sulkkusella on muuta puuhaa. Meidän ihana vauva lähti eilen kävelemään! Askeleita ei vielä keralla kery kovin montaa, ehkä kymmenkunta, mutta millä ylpeydellä! Poika on harjoitellut seisomista jo jonkin aikaa, ja kävelyä äidin ja isän tukemana, joten yksinkin sitä on tosiaan jossain vaiheessa lähdettävä. Ensimmäiset askeleet tulivat vähän vahingossa, poika oli viemässä kirjaa isälle katsottavaksi ja kirjaa oli kovian hankala raahata lattiaa pitkin konttaamalla. Nyt on kävelyt jo sohvannurkan ympärikin, eli viakeat käännöksetkin onnistuvat. Kiireen tullen konttaus on edelleen se nopein vaihtoehto. Minä suren, meillä ei ole enää pientä vauvaa.

Äsken päättelin langat taaperovauvan sukista. Kylläpä niiden kutominen oli hidasta - vaikka lankana oli sentään 7v eikä Nalle ja kokona 22. Sukkien valmistuttua (ennen kuin jaksoin päätellä ne) loin silmukat Ullan ohjeilla tehtävään liiviin ( Green Day ), lankaa on tosin vain tasan kaksi kerää Ainoa, saa nähdä, riittääkö. Kudon nelosen puikoilla, jotta silmukkamääriä ei tarvitse rukkailla (ohjeessa on koko m/l, ja minulle menee paremmin xs). Langanriittävyyden takia olisi ehkä ollut parempi kutoa vitosen puikoilla ja vähentää silmukoita... Grafiitinharmaata lankaa on näköjään turha kuvata salamalla tai ilman sisätiloissa.

Ulkokuvaus ei onnistu, lumisade on niin sakeaa. Ihana lumi! Inha lumi, kohta joudun kaivamaan auton lumen alta ja lähtemään yhdistyksen kokoukseen. Jos illalla ja yölläkin sataa, niin aamusta tulee taas ahdistavan kiireinen.

Onneksi Sulkkusen hoitaja on sairaslomalla, joten saan viedä pojan varahoitoon tuohon pellon toiseen laitaan, ei tarvitse ajaa 15km kunnan keskukseen. Se ajelu loppuu muutenkin kohtapuoliin, kun hoitaja muuttaa läehmmäs.

Nyt pitäisi ryhtyä keräilemään yhdistyksen papereita kasaan. Esikoisen juhlia varten pitäisi kirjoittaa ostoslistaa (kertakäyttömukeja, pikkulautasia, lautasliinoja, limuja, sipsejä?) ja huomista tärkeää työtapaamista vartenkin pitäisi etsiä sopivat vaatteet. Housut on onneksi jo lyhennetty ja jakku valmiina työhuoneen kaapissa. Että mua ahistaa, miksei tärkeitä ihmisiä voisi tavata farkuissa ja t-paidassa...