Sahramin solmut

maanantaina, marraskuuta 30, 2009

Viikko ilman

umpisuolta. Ei tee kipeetä enää, mutta mahanahka ja etenkin navan alapuolinen parin sentin viilto kiristelevät aina välillä. Ja selkä väsyy, mutta se johtuu siitä, että välttelen vatsalihasten käyttöä (nauraisin kippurassa jos taipuisin, minullako vatsalihaksia).
Kävin töissä viemässä sairaslomalapun ja tekemässä pari kesken jäänyttä työtä loppuun. Tai ne kävin tekemässä jo eilen, sunnuntaina, kun oli rauhallista ja hiljaista. Tänään piti vain postittaa papereita. seuraavan kerran kahden viikon päästä töihin. Kummallista.

Olen ollut lukemattomia kertoja poissa töistä juuri marraskuussa. Usein olen ollut äitiyslomalla tai raskauden aiheuttamien oireiden takia sairaslomalla. Joskus olen vain aloittanut äitiyslomani pitelemällä vuosilomaa pois alta, marraskuussa. No, nyt voin todistaa sekä ultran että sairaalan raskaustestien avulla, että en ole raskaana.

Yhdistetyn apteekki-työpaikka-ruokakauppa-lastenhakureissun jälkeen olen väsynyt. Douppasin itseni kyllä hyvin ja huolellisesti kipulääkkeillä (ilman kolmiota), mutta silti. Mies oli viime viikon loppuun lomalla, että sain levättyä, tänään meni iltavuoroon. Oli pakko hakea lapset - kyllä vapaaehtoisia löytyy hakemaan kaksi lasta. Kenenkään autoon ei vain mahdu neljää lasta ja yhtä isoa koiraa... Apteekkireissu oli pellon toiselle laidalle mummolle, hän on siellä talonvahtina hetken.

Suljen korvani meteliltä ja villakoiralaumalta. Mies ei ehtinyt kaiken kuskauksen ja koiranlenkityksen ja erotuomaroinnin (tappelua, hiustukkoja, korviahuumaavaa kiljuntaa, itkua parkua jatkuvaa) välissä imuroida. Vuffella taitaa olla karvanlähtöaika. Juuri viikko sitten viikonloppuna harjasin Vuffen huolellisesti Furminaattorilla, mutta johan noita karvoja tippuu taas. Viime viikolla ei tullut mieleenkään jahdata koiraa harjalla...

Mies saa imuroida huomenna.

Olen ottanut rauhallisesti, kuten lääkäri määräsi. Ruuaksi on ollut ranskalaisia perunoita ja kalapuikkoja, ranskalaisia perunoita ja valmiiksi kaupan grillissä paistettua kylkeä, kotipizzaa (hei, kunnan keskukseen on avattu Kotipizza!) uunileipiä ja jossain välissä jauhelihakastiketta ja pottumuussia. Arvatkaapa, mitä perunaruokaa mies osaa valmistaa...

Esikoinen opettelee sosiaalisia taitoja pelaamalla yhdessä neitin kanssa Playstationilla Lego Star Warsia. Minulla ei oikein hermot kestä, mutta nyt kolmantena päivänä on jo hetkiä, jolloin esikoinen osaa jo hillitä hermonsa ja neuvoa siskoaan kärsivällisesti ja rauhallisesti. Ja siitä 13sek. ja huuto särkee ikkunatkin. Veljekset kuin ilvekset leikkivat autoradan pätkillä, Hotwheelsiä tuo taitaa olla (dinosauruksen luuranko liittyy jotenkin asiaan). Siis Muropaketti ja Sinappituubi - siinä on kyllä sellainen veljespari, että oksat pois.
Ja sydämeni särkyy joka hetki uudestaan ja uudestaan, kun näen, mitä esikoinen on menettänyt - mitä hän menetti kaksinkertaisesti.

Käsitöitäkin olen ehtinyt tehdä. Ompelutöillä ei voi kehua, korjasin neitin kurahousujen lahkeet (kuminauhan ommel oli ratkennut ja piti ommella ne uudestaan) ja Muropaketin kurahousuista oli irronnut henkseli. Neitin farkkuihin piti ommella uusi nappi, kun edellinen hajosi. Sukkia olen kutonut pari paria, aloitin myös Stepistä sukkaa, mutta se meni purkuun. En vain saa kolmepuolikkailla puikoilla 60s riittävän suuria sukkia, kuinkahan paljon noita silmukoita pitäisi olla? Ehkä kaivan jostain edellisistä sukista jäänneet jämät ja kudon kaksinkertaisella...


Tuli vähän räiskittyä salaman kanssa, oikeasti pinon päällimmäisen sukkaparin raidat ovat tummaa petroolia. Mutta enpä viitsi keksiä, missä saisin parempia kuvia, kun en uskalla kiipeillä mihinkään. Näistä neljästä parista viikon sisään on valmistunut tuo novitan raitaseiskaveikasta tehty sukkapari ja pinon alimmainen pari. Tummanharmaaraidalliset ovat varmaan melkein vuoden vanhat ja nuo turkoosi(petrooli)raidalliset valmistuivat ennen umpisuolileikkausta. Sukkapariin menee pari päivää, kun nyhjään sohvannurkassa ja välillä vaihdan asentoa, kun mahanahkaa juilii.

Seuraavaksi täytynee kaivaa puikoille vähän tyttömäisempi värejä, sellaisille sukillekin olisi käyttöä.

Ja nythän minulla on aikaa miettiä joululahjojakin.

Tunnisteet: ,

1 Comments:

At 1:50 ip., Blogger Irena said...

En oo ehtiny käymään täällä kuulumisia kurkkimassa, nyt vasta huomasin että olet umpisuoleton! Onnea siitä (että otettiin ajoissa eikä puhjennut) ja paranemista leikkauksesta.

 

Lähetä kommentti

<< Home