Kohta on joulu
Siis tänään on joulukuun ensimmäinen, voi ei! Joulu tuntuu hyökkäävän takavasemmalta (voipi olla etuoikeakin, minä noista ilmansuunnistä näin pimeään vuodenaikaan tiedä) eikä mikään suunniteltu tunnu valmistuvan. No, lapsille sain ostettua mieleiset joulukalenterit (esikoiselle ja neitille samanlaiset ja Muropaketille Puuha-Peten). Tosin hirveä huuto tuli sitten siitä, ettei luukkuja tosiaankaan avattu kuin yksi.
Töissä remontti on edennyt vaivihkaa ja enää puuttuu hienosäätöä. Sähkömiehen pitäisi vielä käydä tarkistamassa yhden työhuoneen sähköistykset ja vetää yksi piuha. Elisan pitäisi avata kellokortille yhteys (kone on jo seinässä) ja työnantaja sai jopa tehtyä kalustetilauksen. Viikon päästä alkaa muutto ja siihen mennessä pitäisi saada loputkin säädöt tehtyä. Lupasin ommella verhoja (sihteeri löysi just passelit valmisverhot, ainoa vaan, että ovat hitusen liian pitkät, pitää pätkäistä pala pois, siitä saa sitten näppärästi tampin).
Viikko menikin kokouksessa, harvinaista herkkua sikäli, että kokous pidettiin naapurikaupungissa eikä jossain jumalanseläntakana kuten on perinteisesti ollut tapana. Aamuisin olikin mukava mennä suoraan hotellin aamiaispöytään, taisinkin olla ainoa, jolle herkut maistuivat heti aamutuimaan - minä tulin kotoa ja muut ravintolaillan jälkeen hotellilta...
Ihan olen kuitenkin tehnyt käsitöitäkin. Sain raivattua lasten kanssa lastenhuonetta sen verran, että pääsin silittämään pyykkejä. Samalla sain ompelukoneen ja saumurin taas käyttöön, surautin itselleni jo yhden paidan. Tänään pääsin jo käyttämäänkin, kun oli koululla itsenäisyyspäiväjuhla jo etukäteen. Ensi viikko onkin sitten lyhyt, kun perjantai on lapsilla vapaata - oli pakko itsekin ottaa lomapäivä.
Tunnisteet: Käsityötä, Minäminäminä
1 Comments:
höh, ei täällä vaan ole ensi perjantai vapaa. kellään. kade olen.
Lähetä kommentti
<< Home