Varustelukierteessä

Viime viikkoina päähäni on mahtunut oikeastaan hyvin harvoja ajatuksia. Suuria kylläkin. Pikkusiskon muutto omaan huusholliinsa on tietenkin aiheuttanut minussa pesänrakennusvietin. Täyty vain muistaa hakata päätä seinään ja hokea itselleen mantraa " se on siskon oma koti, ei mun".


Pannulaput annoin ensimmäisenä lahjuksena. Sattuikin niin hyvin, että pannulappuja ei vielä ollutkaan! Samasta kankaasta voisi kehitellä vielä jotain muutakin. Keittiöpyyhkeitä ei kuulemma enää tarvitse...

Kertokaapa minulle, onko liian tungettelevaa täyttää Pikkusiskon jääkaappia kyläillessään? Omasta nuoruudesta on vielä hyvin muistissa se, kun jääkaapissa oli kananmunakenno ja ruokaöljypullo (ja niitä kumpaakaan ei edes tarvitse säilyttää kylmässä).

********************

Kasvimatani kadehtien seuraaville tiedoksi, että tänään sain vihdoin istutettua viimeiset taimet paikoilleen. Agrimarketissa myivät puoleen hintaan vihannesten taimet, otin kolme komeaa chilintainta ja mahdutin ne kasvihuoneeseen. Niiden tieltä sai sitten häädön kurpitsat kasvimaalle. En usko enää, että yöhalloja tulee. Ja jos tuleekin, niin sitten saa kasvit mennä mun puolesta. Nyt on tosiaan ollut tosi kylmää, öisin on ollut viiden asteen tienoilla lämpötila - onneksi en kasvata basilikaa, sehän kärsii heti, jos lämpötila putoaa alle kahdeksan plusasteen.

Mangoldeista on itänyt vain yksi. No, jos se innostuu kunnolla kasvamaan, niin riittää yksinäänkin meidän tarpeisiin. Pavut kurkottelevat kohti taivaita, toivottavasti tukijärjestelyni riittävät. Perunat ovat lähteneet kasvuun todella epätasaisesti, on varmaan ollut liian kylmää ja märkää (perunoilla ei ole ollut nurmikatetta peittonaan).
Retiisit ovat syömäkokoisia, kohta ylikasvuisia.
Salaattia voisi kylvää mangoldiriviin, kun sieltä ei kerran taimia nouse.

Ensi keväänä taidan ostaa taas härkäpapuja, nyt niitä ei ole tuolla kasvamassa ja kaipaan sen rehevää maalaismaista olemusta.