Kulkukissa

Tämän päivää on tapaninpäivän vieraana ollut meillä vieras kulkukissa. EI se sama, joka usein meillä käy nurkissa kurkkimassa, vaan joku toinen. Resuisen oloinen kollinpoika, ressukka.

Äsken mies kävi hihkaisemassa, että joku ötökkä oli pudottanut kinkunpaistoliemet maahan hyllystä terassilta (olivat siellä hyytymässä että ne saa näppärästi yhtenä kimpaleena sitten pussiin ja ois). Kävin keräämässä hyytelökimpaleet ja mies kohta uudestaan hihkaisi, että tuu nyt syyllistä katsomaan. Resukissa kurkki pelokkaan näköisenä talon nurkan takaa, ei lähtenyt pois. Odotti kai, että lähdemme pois, että pääsee nuolemaan loput rasvat maasta.

Hain kissanpapuja ja lämmintä vettä toiseen kippoon. Jos on niin nälkäinen, ettei meidän isäntää lähde karkuun, niin on kyllä jo ruuan tarpeessa.
Meillä ei ole noita kulkukissoja tapana ruokkia, jäävät sitten nurkkiin pyörimään. Usein noilla on omakin koti, mutta tämä resukissa näytti siltä, ettei tänään kyllä jaksaisi kotiinsa kulkea. Jääköön tuohon nyt sitten pyörimään, jos on jäädäkseen. Meiltä riittää ruokaa tuommoisellekin.

Netistä on etsitty koiraa. Paras vaihtoehto olikin sitten sellainen, että ei taida Suomesta löytyä, kautta aikojen on 14 pentuetta syntynyt Suomessa. Lähtisikö nyt Ruotsista asti etsimään kallista rotupentua, kun Pukkelikin löytyi ilmaiseksi naapurikylältä... Vaikka olisi Pukkelista vointu kalliinkin hinnan maksaa, ei sen puoleen.