Huonosti käyttäytyvät

Sinappituubi ei viihdy, ellei saa tehdä jotain pahaa. Kissanruokaa syödessä vierähtäisi tovi jos toinenkin, mutta minä ilkeyksissäni nostan ne nenän edestä pois. Isosiskon askarteluja olisi mukava syödä mutustaa, mutta kiitos, meillä on ollut jo ihan tarpeeksi kuvitettua kakkaa. Joululahjapaperit maistuivat hyvin.
Esikoisen elektroniikka-magneetti-synttärilahjahilavitkuttimella olisi mukava leikkiä myös, mutta koska paketissa lukee kissankokoisilla kirjaimilla EI ALLE 3-VUOTIAILLE, niin olen sitten kieltänyt magneettien nieleskelemisenkin.

Hetken huvitus oli myös viemärin tutkiminen pesuhuoneessa sillä aikaa, kun heitin häkäreitä ja siivosin saunaa. Hauskuus loppui, kun muovikansi oli nostettu ylös ja pikkujalka tungettu viemäriveteen polvea myöden (onneksi on pieni jalka, ei iso viemäri).

Naamaan on taas noussut pari paukamaa, ja nyt en kyllä keksi, että mistä olisi saanut syödäkseen jotain epämääräistä (paitsi se viemäri tietenkin...)

Kissanruokien kanssa olen vähän pulassa. Kaikkihan tietää, kuinka kaikkiruokaisia ja helppoja kissat ovat syömistensä suhteen. Hill'ssiä on testattu (ei kelvannut kahdessa viikossa, luovutin), mutta Evelin on kyllä siinä oikeassa, että on niitä vehnättömiä (ja viljattomia muutenkin) papuja. Kun vaan löytyisi kelpaava.
Mielelläni pitäisin noita papuja koko ajan tarjolla (kissalle siis). Niillä pysyy hampaat kuitenkin hyvinä.

Kissillä vaan on tuo nivelrikko, hyvinä päivinä se pystyy hyvinkin hyppäämään terassin kaiteelle. Huonoina päivinä se ei pääse edes kiipeämään keittiöjakkaran askelmia pitkin (noin 25cm korkeus askelmilla). Jos kiipeilytuki on sellainen, että kissi pääsee huonoinakin päivinä sitä pitkin ylös, niin arvatkaapa, pääseekö Sinappituubi hyvinäkin päivinä samaa reittiä...?`

Voi huokaus. Siivosin lastenhuonetta kolme päivää. Meni 12 minuuttia, ja sotku on suurempi kuin ennen siivoamistani.


Mutta kaikki tämä höpötyshän johtuu vain siitä, että yritän keksiä sijaistoimintoja sen sijaan, että tekisin jotain tarpeellista. Sinappituubille hoitovaippoja (voi itku ja parku ja nyyhkis mun vauva menee hoitoon), neitille hameita ja pitkiähousuja, esikoiselle pitkiä kalsareita (se kasvaa sittenkin! kun viime talviset ovat käyneet lyhyiksi - tai ehkä ne kalsarit ovat kutistuneet) ja Muropaketille kanssa. Hän kun on pulleampi kuin esikoinen, niin eipä mahdukaan esikoiselle ommellut pitkät kalsarit. Nih.