Sahramin solmut

maanantaina, tammikuuta 05, 2009

Uusi vuosi, muuttuuko mikään?

Uutta vuotta ollaan edetty jo esikoisen synttärijuhlien verran. Pellonlaidan väki olikin ryhdistäytynyt ja poika sai mukavan lahjan, mehiläisvahamassaa muovailuun (ja siitä tuli jo luuranko tietenkin, luunvalkoista massaa kun oli) ja ison läjän muuta askartelurompetta. Miehen vanhemmat eivät uskaltaneet tulla, anopilla oli nenä alkanut vuotaa verta, kun oli pakkaseen lähtenyt kävelylle. Syksyllä sairasti jo kolme kertaa keuhkokuumeen (tai ei kai se välillä parantunutkaan, sama vain jatkui ja jatkui), on meillä kyläilyt jääneet aika vähiin, kun eivät tautien pelossa uskalla tulla lainkaan.

Miehen isä täytti 30. joulukuuta 80 vuotta, syntymäpäivälahjaksi oli käynyt vanhimman pojan kanssa ostamassa sukset itselleen (ja monot, ja kuoripuvun). Esikoiselle ostivat sukset sitten viikon päästä - niitä ei tosin ole testettu tositilanteessa vieläkään, mutta ehkä. Viime talvenahan pojalle ei ollut suksia ollenkaan.

Tänään taitaa sää muuttua, kun taivas on pilvessä. On ollut vaikea suhtautua siihen, että nyt onkin ihan oikeasti talvi, kun viime talvi meni siinä, että viikon sisään satoi kolmet lumet ja kolme kertaa ne suli poiskin. Tosin ei nyt lunta juurikaan ole, sen verran, että kissa saa raavittua keon tekeleidensä päälle. Kaksi viikkoa on jo kestänyt, ja joku ennustus lupasi vain vähän lisää lunta ja sitten taas pakastuisi.
On tästä pakkasesta hyötyä, toivottavasti. Huussi pitäisi saada sijoitettua kuusten kupeeseen (ei toki Pukkelin vartijakuusten kupeeseen, vaan eri paikkaan), ja nyt olisi se maa siinä edustalla traktorin kantavaa. Syksyllä sora-auto meinasi kaatua tuohon pihaan, kun alkoi "hieman" upottaa.

On se nyt vähän noloa, kun huussi nököttää keskellä etupihaa.

Sinappituubi on nyt sitten vehnäallergikko. Eilen mutusteli ison kimpaleen Play-Dohhia, ja siinä on vehnää (gluteenia ainakin) ja olikin sitten nokkosrokossa illan. Onneksi muutamassa tunnissa paukamointi hidastui ja loppui, olihan se aika hurjan näköistä, kun ollaan ilman mitään saatu olla vähän aikaa. Muropakettihan ei ole millekään allerginen, ja esikoinenkin vain amoksilliinille.
Ei tuota olisi edes vehnään osannut yhdistää, mutta toissailtana sai paukamia pienestä patonginmurusesta - tosin toissailtana kuviteltiin, että paukamat tulivat käsirasvastani.
Oli mielenkiintoista kuunnella ilta, että alkaako pikkuisen henki pihisemään, poika kun on oikein muhkeassa nuhassakin.

Että ei muuta kuin imuroimaan ahkerasti - kissanmuroissa on viljaa 4% vähintään. Millähän saisi laitettua kissanruokakipon sellaiseen paikkaan, että kohta 10kk ikäinen kiipeilyä opetteleva ei sinne pääse, mutta kohta 15v nivelrikkoinen kiipeilyä lopetteleva kissa pääsisi?

Tunnisteet: , , ,

2 Comments:

At 3:29 ip., Anonymous evelin said...

Hmm...pääsisikö kissa jotakin tasoja ja tuoleja pitkin esimerkiksi jollekin pöydälle tai hyllylle? Tai löytyisikö lähikaupungista joku eläinkauppa, josta saisi kissalle vehnätöntä ruokaa. Meidän kissat syö Hillsin kuivaruokaa, jossa ei ole viljaa ollenkaan.

Nyt kyllä olisi hyvät kelit saada kaivuri kuusen juurelle. =)

 
At 12:34 ap., Blogger MysteryKnitter said...

Voi kissa parkaa!

 

Lähetä kommentti

<< Home