Sattumia

Aamulla koulutaksia odottaessa poika putoaa ojaan ja kastuu läpimäräksi. Onneksi isotäti asuu vieressä, saa soitettua mummon hakemaan pojan vaatteiden vaihtoon - ehtii kouluunkin vielä. Viimeiset sanat, ennenkuin lähdin pysäkiltä eteenpäin, olivat "Älkää nyt sitten pudotko ojaan, tulkaa kauemmas reunasta". Oja on meinaan valtaoja, uoman leveys yli metrin, onneksi syvyyttä ei juuri nyt ole kuin koululaisen polveen asti.

Tyttö keikkuu patjarullan sisällä ja onnistuu kaatumaan lyöden huulensa (ja hampaat) terävään reunaan. Verta tulee puoli tuntia ihan solkenaan, loppuilta menee kuolatessa ja verisiä paperitolloja siirrellessä.

Poika hyppää hoidossa ikkunalaudalta ja teloo nilkkansa, loppupäivä on pidettävä kylmäpussia nilkan ympärillä. Sama jalka muuten kuin sillä naapurin koiralla, jonka päälle ajoin.

Hyvää on se, että vain yksi noista sattui meidän mukulalle.