Kenraaliharjoitus...
Eipä sitten päästykään täydellä voimalla juhlimaan Muropaketin synttäreitä. Neiti oksensi pe-la-välisenä yönä (kahden aikaan) ja oli koko lauantain kuumeessa. Eipä sitten muuta kuin soittelemaan aamulla ympäriinsä, että haluatteko oksennustaudin vai tuletteko ehkä ensi viikonloppuna...?
Pellon toisesta laidasta tulivat sunnuntaina käymään, muut pitelivät hajurakoa...
No, ei muuta kuin uudet leipomukset työn alle loppuviikosta. Sitä ennen pitää käydä kaupoilla, kun satuin hajottamaan kakkuvuokani...
Meni nyt sitten aikataulut uusiksi, ja kiire tulee, kun lauantaiaamupäivä meni horroksessa (kolmen tunnin yöunien jälkeen en todellakaan ole parhaimmillani). En sitten saanut tehtyä juuri muuta kuin pyykkäystä ja sapuskaa. Edes ne, nih.
Joululahjalistaan en ole ehtinyt edes kajota, tänään pitää ruokatunnilla juosta ympäri kaupunkia jahtaamassa juuri tiettyä pikkuponia ja leffaa ja se h...tin kakkuvuokakin pitäisi löytää. Sihteeri on taas kuin p...een ammuttu karhu, kun toimistokalustetoimittaja iloisesti ehdotti kalustetoimitusta uudenvuoden aatoksi (ettei vaan häiritse teidän joulutouhuja...) ja puhelinlinjat eivät pelaa edelleenkään ja tietokoneet makaavat pääkonttorilla sen sijaan, että ne olisi asennettu kuukausi sitten sovitun mukaisesti paikoilleen.
Mutta REMONTTI on ohitse ja jälkisiivouksetkin tehty, nyt odotellaan vaan niitä kalusteita. Ja sitä, että saataisiin vanhat kalusteet pois - osan veikin jo ystävällinen jätefirma, mutta osassa kalusteista on lappu "ei saa poistaa" joten niiden viejää odotellaan sitten tulevaksi (tulevana vuonna tuohikuussa, veikkaan, johan ne on viisi vuotta tuolla seisseen turhan panttina). Oma huoneeni näyttää teatterin lavastevarastolta (ainakin mitä viimeksi sellaisessa olen käynyt) ja naapurityöhuone on vielä pahemmassa kunnossa...
Että rauhallista joulunodotusta työyhteisöihin ja koteihin.
Tunnisteet: Lapset, Minäminäminä
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home